| 1. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Tasapainoilua, tilan antamista ja näkymätisöintiä
- 2023
-
Ingår i: Kasvatus & Aika. - 1797-2299. ; 17:4
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tämä artikkeli tarkastelee, miten Suomen kouluissa käsitellään pakolaisuuteen liittyviä aiheita ja pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia. Artikkeli pohjautuu vuoden 2022 lopussa opettajilta, rehtoreilta ja koulunkäynninohjaajilta kerättyyn kyse-lyaineistoon (n = 267) ja kyselyä tarkentaviin puolistrukturoituihin opettajahaastatteluihin (n = 15). Tätä artikkelia varten on analysoitu kaksi kyselyn avokysymystäja kaksi kysymystä opettajien haastatteluista. Tulokset osoittavat, että koulujen henkilökunta toivoo lisää tietoa ja koulutusta siitä, miten pakolaisuutta voi käsitelläiänmukaisesti, turvallisesti ja sensitiivisesti koulun arjessa. Useilla opettajilla olipelko, että pakolaisuudesta puhuminen voi kuormittaa tai traumatisoida oppilaita.Vastauksissa korostuivat opettajien pyrkimykset rakentaa turvallista ilmapiiriä jakohdella sekä pakolaisoppilaita että luokan muita oppilaita kunnioittavasti. Nämäpyrkimykset vaikuttivat siihen, miten opettajat lähestyivät pakolaisaiheita luokissa.Lähestymistavat jakautuivat kolmeen ryhmään, joita kutsumme tasapainoiluksi,tilan antamiseksi ja näkymätisöinniksi. Pakolaisuuden ja muiden vaikeiden aiheidenkäsittely koulussa vaatii hyvää oppilaantuntemusta, sujuvaa tiedonkulkua, tarpeeksipieniä ryhmäkokoja ja riittäviä työaikaresursseja. Ukrainan sota ja sotaa paennei-den oppilaiden siirtyminen perusopetuksen piiriin lisää aiheen ajankohtaisuuttasuuressa osassa Suomen kouluja.
|
|
| 2. |
- Mustonen, Sanna, et al.
(författare)
-
Pakolaistaustaisten oppilaiden tuki koulutoimen hallinnollisissa diskursseissa
- 2023
-
Ingår i: AFinLAn vuosikirja. - 2343-2608.
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- In this article, we examine Finnish school administration discourses concerning support for students with a refugee background. The data consisted of expert interviews and was analysed using a critical discourse analysis approach. Regarding learning support, we identified discourses concerning tensions between policy and practices, as well as the deus ex machina discourse. Regarding psychosocial support, the discourses of uncertainty, caution and deus ex machina were identified. Thus, built within the experts’ discourses there is a strong understanding of the importance of learning support but uncertainty regarding the need for psychosocial support. Two further discourses, those of exclusion and securitization discourses were also identified as significant in the reception of students with a refugee background. These two discourses were resisted by the experts we interviewed. The results indicate a continuing need for common policies at the national level to provide long-term support for refugee-background students as well as further teacher training development.
|
|
| 3. |
- Alisaari, Jenni, 1978-, et al.
(författare)
-
Finnish pre-service teachers' understandings of the role of language(s) in learning mathematics
- 2024
-
Ingår i: Language, Culture and Curriculum. - 0790-8318 .- 1747-7573. ; 37:1, s. 75-91
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- We examined Finnish pre-service primary school teachers’ understandings of the role of language(s) in learning mathematics and how these understandings developed during a period of teaching practice. We also examined how the participants experienced the usefulness of the ready-made multilingual digital material Binogi and how the teaching practice period influenced their thoughts on multilingual pedagogies. Our results indicate that the teacher training period increased awareness of linguistic challenges and of the importance of students’ L1s in learning. However, some participants’ views reflected monolingual ideologies, especially regarding the conditional use of L1s. Regarding linguistic support, the participants reported using visual supports and explaining vocabulary and structures. Although many participants perceived Binogi as beneficial and motivating, less than half used it. Some participants emphasised that the practice period reinforced their understanding of the importance of multilingual pedagogies. It is important to critically reflect on the language policies and practices of Finnish teacher education and support the dialogue between research and practice regarding a shared understanding of valuing linguistic diversity in teacher education.
|
|
| 4. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Finnish Teachers’ Perspectives on Creating Multilingual Learning Opportunities in Diverse Classrooms
- 2023
-
Ingår i: Critical and creative engagements with diversity in Nordic education. - : Lexington Books. - 9781666925852 - 9781666925869 ; , s. 109-131
-
Bokkapitel (refereegranskat)abstract
- In Finland, the core curriculum for basic education supports multilingual pedagogies. However, while the multilingual turn has been recognized in policy documents since 2014, the actual shift toward multilingual pedagogies has not yet happened. We examined Finnish teachers’ (n = 650) perspectives on using students’ linguistic repertoires by analyzing their responses to the following open-ended question: [The revised Finnish common core] curricula encourage the use of all the languages students know for learning. Do you practice this in your own teaching? How? If not, what are the potential obstacles? Our results showed that most of the teachers understood the importance of using students’ entire linguistic repertoires for learning, and only very few had a negative stance toward languages as a resource. Many teachers also reported implementing multilingual pedagogies in the classroom, for example, encouraging their students to use translation dictionaries or to process content in their first languages. However, other teachers reported various obstacles that prevented them from implementing multilingual pedagogies, such as inadequate skills, a lack of time, and heterogeneous groups. In addition, students were not always considered as willing to use their own languages or reveal their linguistic and cultural backgrounds, which can hinder supporting the linguistic diversity of students’ voices. To create equitable learning environments, ongoing work to foster linguistically and culturally aware school cultures, including in-service trainings in multilingual pedagogies, is needed.
|
|
| 5. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Kielellisesti vastuullinen pedagogiikka kielitietoisuuden taustalla – vinkkejä käytäntöön
- 2022
-
Ingår i: Kielikukko.
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Opetussuunnitelmat edellyttävät kielitietoista pedagogiikkaa. Kielitietoinen tai kielellisesti vastuullinen pedagogiikka tunnistaa opiskelukielen haasteita ja tuntee eri oppiaineiden kielten ominaisuuksia sekä tukee kaikkien oppilaiden oppimista monin tavoin. Käytännössä kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttaminen on helppoa, ja sitä voi alkaa toteuttaa pienin askelin – tähän tämä artikkeli antaa monenlaisia esimerkkejä.
|
|
| 6. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Kotoutuminen, kuuluvuus, kielitaito ja kaverit
- 2022
-
Ingår i: Kasvatus & Aika. - : Kasvatus ja Aika. - 1797-2299. ; 16:2
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tarkastelemme tässä artikkelissa opettajien ja muun opetushenkilöstön (N=596) huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisesta ja integraatiosta. Kyselymme vastauksissa nousivat esiin huolet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taidon riittävyydestä, oppimisen ja kotoutumisen haasteista sekä rakenteiden joustamattomuudesta. Valtakieli nähtiin kommunikaation ja kanssakäymisen välineenä ja haasteet kielitaidossa ongelmallisena sosiaalisen kuulumisen ja kulttuurisen kotoutumisen kannalta. Kielitaidon ajateltiin olevan väylä koulutusmahdollisuuksiin ja tarvittava väline elämässä etenemiseen sekä kotoutumiseen. Vastaajia huolettivat sekä oppilaiden yksilötason integraatio että rakenteelliset etenemismahdollisuudet ja koulutussiirtymät. Vastaajien näkemykset oppilaiden motivaatiosta ja vuorovaikutuksellisesta kotoutumisesta erosivat siitä, miten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten itse kokevan nämä seikat. Tulokset osoittavat tarpeen sellaiselle poliittiselle päätöksenteolle ja sellaisille rakenteellisille muutoksille, jotka tukisivat yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia oppilaan taustasta riippumatta.
|
|
| 7. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Mother tongue education in four Nordic countries : problem, right or resource?
- 2023
-
Ingår i: Apples - Journal of Applied Language Studies. - : University of Jyväskylä. - 1457-9863. ; 17:2, s. 52-72
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Jenni Alisaari, University of Stockholm, Sweden & University of Turku, Finland Line Møller Daugaard, VIA University College, Denmark Joke Dewilde University of Oslo, NorwayRaisa Harju-Autti, Tampere University, Finland Leena Maria Heikkola, Åbo Akademi University, FinlandJonas Yassin Iversen, Inland Norway University of Applied Sciences Niina Kekki, University of Turku, Finland Sari Pesonen, University of Stockholm, SwedenAnne Reath Warren, Uppsala University, Sweden Boglárka Straszer, Dalarna University, Sweden Maija Yli-Jokipii, Tampere University, FinlandThe Declaration of a Nordic Language Policy stipulates that all Nordic residents have the right to preserve and develop their mother tongue and their national minority languages. Hence, this article investigates the question of mother tongue education for linguistic minority students. Through four ‘telling cases’, the article explores how four Nordic countries, Denmark, Finland, Norway, and Sweden, orient towards mother tongues, Indigenous and national minority languages in their educational policies. Drawing on Ruíz’ (1984) framework of orientations in language planning, we investigate the following question: In what ways are mother tongues framed as rights, resources, or problems in four telling cases of educational policy in Denmark, Finland, Norway and Sweden? The analysis of the telling cases shows that although all four countries provide various forms of mother tongue education, thus apparently aligning with the intentions in the Declaration of a Nordic Language Policy, there are important differences between the provisions. Nevertheless, across the four countries, the official national languages are placed at the top of a language ideological hierarchy. The official national languages are followed by national minority languages as mother tongues. These languages are awarded rights but are not considered resources for the whole population (e.g., Ruíz, 1984). The Danish telling case inserts a supranational layer in the hierarchy, namely mother tongues with status as official languages in the European Union. The hierarchy of mother tongues thus reflects how some types of mother tongues are more readily granted rights and considered to be resources than others.
|
|
| 8. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Riitänkö minä? Osaanko auttaa? Opettajien huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa
- 2022
-
Ingår i: Kasvatus. - : Kasvatus. - 0022-927X .- 2737-0658. ; 53:3, s. 229-244
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien (n = 596) maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen liittyviä huolia. Keskitymme erityisesti opettajien pohdintoihin omasta opettajuudestaan ja yleisesti kouluun liittyviin tekijöihin. Suurimpina huolina opettajien riittämättömyyden tunteessa olivat opettajan oma osaaminen ja opetustaidot, mutta myös arviointi, sopivan oppimateriaalin puute ja opettajien jaksaminen nousivat isoiksi huolenaiheiksi. Kouluun liittyvistä tekijöistä opettajia huolettivat koulun puutteelliset resurssit ja toimimattomat käytänteet sekä oppilaisiin kohdistuvat matalat odotukset ja toisten opettajien negatiiviset asenteet. Opettajat mainitsivat yleisesti vastauksissaan, ettei koulu tavalla tai toisella vastaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tarpeisiin. He myös tunnistivat samoja haasteita, joita viimeaikainen tutkimus on osoittanut: resurssien ja opettajien osaamisen riittämättömyys sekä rakenteiden joustamattomuus. Opettajien työssä jaksamisen ja oppilaiden parempien oppimistulosten kannalta olisi syytä lähteä etsimään ratkaisuja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetusta ympäröiviin haasteisiin. Opettajien kokemat haasteet ovat sellaisia, joihin ei pelkällä opettajankoulutuksella juuri pystytä vaikuttamaan, vaan niihin vaaditaan poliittisia toimia ja rakenteellisia uudistuksia.
|
|
| 9. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
"Tää pitäisi piirtää. Tämä tehtävä on kielellisesti vaikea kaikille."
- 2022
-
Ingår i: Ainedidaktiikka. - : Ainedidaktiikka-lehti. - 2489-5636. ; 6:1
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tarkastelemme luokanopettajaopiskelijoiden (n = 87) kieliopin hallintaa sekä käsityksiä kielellisestä tuesta matematiikan opetuksessa. Aineisto on kerätty opettajankoulutuksessa toteutetun monikielisyys- ja kielenoppimiskurssin yhteydessä kurssin alussa ja lopussa kyselylomakkeella, jolla kartoitettiin kielellistä tukemista matematiikan opetuksen yhteydessä. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kieliopin hallintaan tulisi opettajankoulutuksessa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Opiskelijoilla oli kuitenkin vankka käsitys erilaisista kielellisen tuen muodoista, kuten visuaalisuudesta ja sanaston ja rakenteiden tarkastelusta. Matematiikan oppiainekohtaisen kielitaidon tukemista tai oppilaiden ensikielen käyttämistä oppimisen tukena ei juurikaan mainittu, vaikka aiheita oli käsitelty kurssilla. Lisäksi osa opiskelijoista osoitti vielä loppumittauksessakin odottavansa oppilailta kielellistä toimijuutta tunnistamatta oppilaan kielellisen tuen tarpeita. Tutkimus osoittaa, että opettajankoulutuksen kieliopillisen tiedon opetusta on kehitettävä, samoin monikielisen oppilaan kielellisen tukemisen pedagogiikka vaatii huomiota.
|
|
| 10. |
- Heikkola, Leena Maria, et al.
(författare)
-
Dyk ner i nya språk genom musiken
- 2022
-
Ingår i: Glädje i språklärandet. - : Svenska kulturfonden. - 9789527263198
-
Bokkapitel (populärvet., debatt m.m.)abstract
- Music and especially singing are ways to liven up language teaching. Singing creates a sense of togetherness and evokes feelings, which supports learning. It also makes it easier to focus on and recall language, and thus supports the learning of words, expressions, and structures. Teachers can use songs in their teaching, even if they are not music experts themselves.
|
|
