| 1. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Kotoutuminen, kuuluvuus, kielitaito ja kaverit
- 2022
-
Ingår i: Kasvatus & Aika. - : Kasvatus ja Aika. - 1797-2299. ; 16:2
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tarkastelemme tässä artikkelissa opettajien ja muun opetushenkilöstön (N=596) huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisesta ja integraatiosta. Kyselymme vastauksissa nousivat esiin huolet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taidon riittävyydestä, oppimisen ja kotoutumisen haasteista sekä rakenteiden joustamattomuudesta. Valtakieli nähtiin kommunikaation ja kanssakäymisen välineenä ja haasteet kielitaidossa ongelmallisena sosiaalisen kuulumisen ja kulttuurisen kotoutumisen kannalta. Kielitaidon ajateltiin olevan väylä koulutusmahdollisuuksiin ja tarvittava väline elämässä etenemiseen sekä kotoutumiseen. Vastaajia huolettivat sekä oppilaiden yksilötason integraatio että rakenteelliset etenemismahdollisuudet ja koulutussiirtymät. Vastaajien näkemykset oppilaiden motivaatiosta ja vuorovaikutuksellisesta kotoutumisesta erosivat siitä, miten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten itse kokevan nämä seikat. Tulokset osoittavat tarpeen sellaiselle poliittiselle päätöksenteolle ja sellaisille rakenteellisille muutoksille, jotka tukisivat yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia oppilaan taustasta riippumatta.
|
|
| 2. |
- Alisaari, Jenni, et al.
(författare)
-
Riitänkö minä? Osaanko auttaa? Opettajien huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa
- 2022
-
Ingår i: Kasvatus. - : Kasvatus. - 0022-927X .- 2737-0658. ; 53:3, s. 229-244
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien (n = 596) maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen liittyviä huolia. Keskitymme erityisesti opettajien pohdintoihin omasta opettajuudestaan ja yleisesti kouluun liittyviin tekijöihin. Suurimpina huolina opettajien riittämättömyyden tunteessa olivat opettajan oma osaaminen ja opetustaidot, mutta myös arviointi, sopivan oppimateriaalin puute ja opettajien jaksaminen nousivat isoiksi huolenaiheiksi. Kouluun liittyvistä tekijöistä opettajia huolettivat koulun puutteelliset resurssit ja toimimattomat käytänteet sekä oppilaisiin kohdistuvat matalat odotukset ja toisten opettajien negatiiviset asenteet. Opettajat mainitsivat yleisesti vastauksissaan, ettei koulu tavalla tai toisella vastaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tarpeisiin. He myös tunnistivat samoja haasteita, joita viimeaikainen tutkimus on osoittanut: resurssien ja opettajien osaamisen riittämättömyys sekä rakenteiden joustamattomuus. Opettajien työssä jaksamisen ja oppilaiden parempien oppimistulosten kannalta olisi syytä lähteä etsimään ratkaisuja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetusta ympäröiviin haasteisiin. Opettajien kokemat haasteet ovat sellaisia, joihin ei pelkällä opettajankoulutuksella juuri pystytä vaikuttamaan, vaan niihin vaaditaan poliittisia toimia ja rakenteellisia uudistuksia.
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
- Francisco, Susanne, et al.
(författare)
-
Professional learning for critical praxis in higher education
- 2019
-
Konferensbidrag (refereegranskat)abstract
- The paper discusses the initial stages of a research project being undertaken across 5 countries (3 of which are Nordic Countries) and 7 universities by a group within the international Pedagogy, Education and Praxis-network. The project explores critical praxis in higher education, focusing on the influences on critical praxis in different national contexts. In this presentation, we ask: What enables and constrains professional learning for critical praxis in higher education? Data collection for this research consists of interviews with academics. Using the theory of practice architectures (Kemmis et al. 2014) as a conceptual and analytical lens, this paper presents initial findings on the following themes:● How professional learning opportunities provided by the universities support (or not) the development of critical praxis,● How the development of critical praxis can happen through voluntary, organic networks (such as Pedagogy, Education and Praxis), and● The role of country-specific conditions in how professional learning for critical praxis is enabled and constrained.
|
|
| 5. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Belonging and participation in liminality : Unaccompanied children in Finland and Sweden
- 2017
-
Ingår i: Childhood. - : Sage Publications. - 0907-5682 .- 1461-7013. ; 24:1, s. 7-20
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- This article investigates children’s participation and sense of belonging from the perspective of unaccompanied children, based on two qualitative research projects with unaccompanied children in Sweden and Finland. The results show that the unaccompanied children’s own understanding of their participation and belonging in different positions was fluid; for instance, the borders between childhood and adulthood, and striving for independence or wanting to be cared for by adults were flexible, allowing the children’s movement within and between the categories.
|
|
| 6. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Education for a world worth living in
- 2020
-
Ingår i: <em>Pedagogy, education, and praxis in critical times</em>. - Singapore : Springer. - 9789811569258 - 9789811569265 ; , s. 1-13-
-
Bokkapitel (refereegranskat)abstract
- In a rapidly changing world, education is vital for humankind and for the world itself. Education is a contested space. This chapter takes a view of education as being for the good for each person and for the good for humankind. The five broad questions that the book explores are outlined in this chapter, as are key concepts addressed throughout the book, including pedagogy, education, bildung, practice, and praxis. We also briefly introduce the theory of practice architectures. The chapter concludes by providing an introduction to the chapters in the rest of the book.
|
|
| 7. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Pedagogy, Education and Praxis: An eleven-year progress report from an international research network - Part 2 (symposium) : Researching praxis
- 2019
-
Konferensbidrag (refereegranskat)abstract
- Drawing on the work of Pedagogy, Education and Praxis (PEP) research network across the last eleven years, this presentation maps research approaches that have been used to facilitate praxis and praxis development in different (inter)national contexts. Starting from theoretical approaches that seem to cut across educational praxis research (theory of Practice Architectures and its roots in Aristotle and Marx), we move to emerging trends within the PEP research literature (such as feminist approaches). We also deliberate on the conditions under which praxis research might be conducted (and by whom), in different educational settings, and in different national contexts. Here, the differing ideas, discourses, philosophies and educational traditions underpinning different national contexts are significant. We argue for the potential of praxis research to draw on multiple, less dominant theories and methods to enrich the knowledge base and, in order to ‘see things differently’, encourage diversity in methods within praxis research.
|
|
| 8. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Research that Facilitates Praxis and Praxis Development
- 2020
-
Ingår i: Pedagogy, Education, and Praxis in Critical Times. - Singapore : Springer Publishing Company. - 9789811569258 - 9789811569265 ; , s. 39-63
-
Bokkapitel (refereegranskat)abstract
- This chapter draws on an integrative literature review of the corpus of Pedagogy, Education and Praxis (PEP) publications between 2008 and 2018, examining research conducted in and for praxis, that is, research that helps us to understand and facilitate praxis. The chapter maps some of the central foundations that cut across educational research facilitating praxis and praxis development, including the theory of practice architectures and educational action research. It also touches upon approaches that, despite their connections with praxis, appear to be less common. The chapter also deliberates on the conditions under which research in and for praxis might be conducted, and by whom, in different educational settings and national contexts. The findings show that research in and for praxis is possible via multiple approaches and various positionalities, as long as the aim is to go beyond understanding praxis into realising its possibilities in actual educational sites. These multiple approaches include “insider”, “outsider”, and “in-between” researcher locations. Overall, our review reveals that the rich and varied works on, with, and for praxis discussed in the chapter can provide a powerful armoury with which to speak back to increasingly homogenised and homogenising research approaches in education. It also suggests that the emergence of new ideas and less dominant theories has the potential to further facilitate the (re)imagining of new possibilities for research/praxis development.
|
|
| 9. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Searching for Worlds Worth Living in
- 2023
-
Ingår i: Living Well in a World Worth Living in for All Volume 1: Current Practices of Social Justice, Sustainability and Wellbeing. - Singapore : Springer. - 9789811979842
-
Bokkapitel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- The idea of living well, the ‘good’ life, and the type of world that allows all lifeforms to thrive is not new. Its outlines are visible in many Indigenous knowledges. In the Western tradition, its roots stretch back beyond Aristotle in ancient Greece. This chapter presents the book at hand as a listening project. Through the 13 chapters of the book, we invite the reader to pause, ponder, identify and interpret what ‘living well’ or a ‘world worth living in’ means in different contexts and for different groups of people, and how the meaning changes depending on where one stands. Hearing from knowledge holders standing in different positions in the world, our knowledge gets richer. As we listen deeply to all the chapters of the book, we can hear clearly the language of criticism: how educational practices are currently stopping us from living well; and how educational practices are creating a world of inequity and unmet needs. But we can also hear the language of hope: how education is helping us to live well and to live well together—both today and in the future; and how education is supporting us, together, to create a world, day by day and practice by practice, that is worth living in for all.
|
|
| 10. |
- Kaukko, Mervi, et al.
(författare)
-
Tasapainoilua, tilan antamista ja näkymätisöintiä
- 2023
-
Ingår i: Kasvatus & Aika. - 1797-2299. ; 17:4
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tämä artikkeli tarkastelee, miten Suomen kouluissa käsitellään pakolaisuuteen liittyviä aiheita ja pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia. Artikkeli pohjautuu vuoden 2022 lopussa opettajilta, rehtoreilta ja koulunkäynninohjaajilta kerättyyn kyse-lyaineistoon (n = 267) ja kyselyä tarkentaviin puolistrukturoituihin opettajahaastatteluihin (n = 15). Tätä artikkelia varten on analysoitu kaksi kyselyn avokysymystäja kaksi kysymystä opettajien haastatteluista. Tulokset osoittavat, että koulujen henkilökunta toivoo lisää tietoa ja koulutusta siitä, miten pakolaisuutta voi käsitelläiänmukaisesti, turvallisesti ja sensitiivisesti koulun arjessa. Useilla opettajilla olipelko, että pakolaisuudesta puhuminen voi kuormittaa tai traumatisoida oppilaita.Vastauksissa korostuivat opettajien pyrkimykset rakentaa turvallista ilmapiiriä jakohdella sekä pakolaisoppilaita että luokan muita oppilaita kunnioittavasti. Nämäpyrkimykset vaikuttivat siihen, miten opettajat lähestyivät pakolaisaiheita luokissa.Lähestymistavat jakautuivat kolmeen ryhmään, joita kutsumme tasapainoiluksi,tilan antamiseksi ja näkymätisöinniksi. Pakolaisuuden ja muiden vaikeiden aiheidenkäsittely koulussa vaatii hyvää oppilaantuntemusta, sujuvaa tiedonkulkua, tarpeeksipieniä ryhmäkokoja ja riittäviä työaikaresursseja. Ukrainan sota ja sotaa paennei-den oppilaiden siirtyminen perusopetuksen piiriin lisää aiheen ajankohtaisuuttasuuressa osassa Suomen kouluja.
|
|
