| 91. |
|
|
| 92. |
|
|
| 93. |
|
|
| 94. |
|
|
| 95. |
- Pettersson, Torsten, 1955-
(författare)
-
Kumpi meistä nyt kuollut on? : Uuno Kailaan runo ja sen kääntäminen
- 2008
-
Ingår i: Parnasso, Helsingfors. - Helsingfors : Yhtyneet kuvalehdet. - 0031-2320. ; 58:7
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- A translation into Swedish of Uuno Kailas's Finnish Poem "Kumpi?" ("Which one?", 1922) and a discussion of relevant procedures of translation.
|
|
| 96. |
|
|
| 97. |
- Pettersson, Torsten, 1955-
(författare)
-
Toivoa ja tragiikkaa [Hope and Tragedy] : Erik Johan Stagneliuksen ja Aleksis Kiven runouden maailmankuvat [World Views in the Poetry of Erik Johan Stagnelius and Aleksis Kivi]
- 2020
-
Ingår i: Joutsen/Svanen. - : Joutsen/Svanen. Erikoisjulkaisut.. - 2342-2459 .- 2489-2866 .- 2489-2858. ; 3:3
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- This article compares the world views emerging from the poetry of Erik Johan Stagnelius (1793–1823) and Aleksis Kivi (1834–1872). On a conceptual level they place themselves relatively far apart on a scale with two poles: Stagnelius is close to the pole of fully-fledged Christianity and a tripartite Neoplatonic conception of the history of the human soul; Kivi is closer to the opposite pole of philosophical naturalism because he does not evince the Neoplatonic world view and, while basically subscribing to a Christian world view, strips it of such core concepts as “sin” and “redemption through Christ”. On an experiential level, however, the two poets are quite similar because they both conceive of the speakers or protagonists of their poems as lonely subjects in a tragic world. This world is marked by a strict dichotomy between happiness and misery where happiness may be glimpsed and imagined but not attained.
|
|
| 98. |
- Pietikäinen, Sari, et al.
(författare)
-
Kieli ja kokemus [Språk och erfarenhet] : Vähemmistökieli kolmen sukupolven kielielämäkerroissa [Minoritetsspråket i tre generationers språkliga biografier]
- 2011
-
Ingår i: Puhe ja kieli / Tal och språk / Speech and Language. - 1458-3410 .- 2342-7213. ; 31:2, s. 67-88
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisten saamen- ja meänkielisten perheiden kokemuksia vähemmistökielestä, sen oppimisesta, käytöstä ja säilymisestä muuttuvassa ympäristössä. Esittelemme Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä kerättyjen kielielämäkertojen avulla, miten kielikokemukset ja-käytänteet saamen- ja meänkielisissä perheissä periytyvät ja muuttuvat kolmen sukupolven aikana. Artikkeli kuvaa myös viimeaikaisia teoreettisia ja metodisia keskusteluita vähemmistökielten ja monikielisyyden tutkimuksessa sekä esittelee miten kielielämäkertoja voi soveltaa kielikokemusten tutkimuksessa.
|
|
| 99. |
- Piha, Minerva, 1985-, et al.
(författare)
-
Nuoremman roomalaisajan kääntöjalkasoljet Suomen kielitilanteen näkökulmasta : Tapausesimerkkinä löytö Hirvensalmelta
- 2022
-
Ingår i: Monographs of the Archaeological Society of Finland. - Helsinki. - 1799-862X .- 1799-8611. ; 10, s. 221-230
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- In this article, we take a look at a Roman Iron Age fibula found in Hirvensalmi from an archaeologicaland linguistic perspective. The value of a single object or object type is limited when examiningthe spread of languages. The fact is, however, that the users of objects have acquiredthe items by using a language or languages. From this perspective, even a single object can beassociated with language – even though we do not know which languages the user spoke. Sincethe occurence of the fibula type coincides with the spread of Proto-Finnic in Finland, the fibulaemay have served as a symbol of a certain kind of group identity in their core distribution area. It is possible that they were even produced and used by Proto-Finnic speaking groups. Thesegroups may have called the brooch with words that are still being used in Finnish: nasta ‘thumppin’ (← Proto-Germanic / Proto-Scandinavian *nasta ‘fibulae’) or solki ‘fibulae’ (← unknown language). A possible name is also pankku ‘fibulae’ (← ? Proto-Scandinavian *spangu ‘fibulae’) thathas disappeared from the modern language.
|
|
| 100. |
- Polvinen, Merja, et al.
(författare)
-
Kirjalliset pandemiat : [Pandemic literatures]
- 2020
-
Ingår i: Niin & näin: filosofinen aikakauslehti. ; 27:2
-
Tidskriftsartikel (populärvet., debatt m.m.)abstract
- Koronaviruksen aiheuttaman sairauden laajeneminen maailmanlaajuiseksi epidemiaksi maaliskuussa 2020 sai monen kotikaranteeniin joutuneen palaamaan kaunokirjallisiin kuvauksiin taudeista ja niiden leviämisestä. Kokosimme huomioita klassikkoteoksista ja niiden tavoista esittää sairastumista ja sen pelkoa.
|
|
