| 341. |
|
|
| 342. |
- Siekkinen, Taru, et al.
(författare)
-
Miksi tohtorit lähtevät yliopistoista?
- 2018
-
Ingår i: Paper presented at Sosiologipäivät 2018, Joensuu, Finland, March 15-16, 2018.
-
Konferensbidrag (refereegranskat)abstract
- Yliopistot ovat keskeisessä asemassa kun tarkastellaan tiedon tuottamista yhteiskunnassa (Välimaa, Papatsiba & Hoffman 2016). Tohtorit jotka lähtevät yliopistoista työskentelemään muualle, ovat tärkeässä roolissa siirtämässä tietoa yliopistoista muille sektoreille – sekä muihin yliopistoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka työntävät ihmisiä pois yliopistoista, sekä vetävät heitä sinne. Kansainvälisessä tutkimuksessa tästä ilmiöstä käytetään käsitteitä ”push and pull -factors” (esim. Johnsrud & Rosser 2002; Zhou & Volkvein 2004).Tutkimus liittyy nelivuotiseen Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen ”Exiting Academics in Networked Knowledge Societies, EANKS”, 2016–2020, joka toteutetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yhteistyönä.Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista sekä kyselyaineistosta. Haastatteluaineistona on 41 haastattelua, joissa on haastateltu yliopiston keskijohtoa, yliopistoista lähteneitä henkilöitä ja johtavassa asemissa olevia henkilöitä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista. Sähköinen kysely toteutetaan helmikuun alussa 2018. Kysely lähetetään noin 4900 henkilölle, jotka ovat 34 vuosien 2005–2010 aikana olleet työsuhteessa suomalaiseen yliopistoon tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen, mutta lähteneet työskentelemään muualle.Haastattelujen alustavaan analyysiin perustuen voidaan todeta, että yliopistoista lähtemisen syyt liittyvät joko organisaatioon ja työhön, tai yksilön henkilökohtaisiin syihin. Nämä syyt ovat sidoksissa toisiinsa. Esimerkiksi palkkaus, resurssien puute, byrokratian määrä, lyhyet työsuhteet ja kilpailu ovat organisaatioon ja työhön liittyviä syitä. Yksilöllisiä syitä ovat esimerkiksi oma kiinnostuksen puute työtehtäviä kohtaan ja halu kokeilla jotain muuta.
|
|
| 343. |
- Simonen, Jenni, et al.
(författare)
-
Juomisen feminiinisyydet eri-ikäisten suomalais- ja ruotsalaisnaisten kuvaamina
- 2012
-
Ingår i: Yhteiskuntapolitiikka. - 1455-6901. ; 77:5, s. 510-524
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Femininities of drinking as described by women of different ages in Finland and SwedenIt is commonly thought that women’s increased drinking in recent decades implies a convergence of feminine and masculine drinking styles, specifically that women have been moving closer to men. In this article, however, we suggest that women’s involvement in drinking situations has enriched the worlds of drinking and inebriation and brought greater diversity to feminine and masculine drinking styles.We approach the subject by studying cultural images of gendered representations and particularly femininities associated with drinking. Our aim is to find out what types of femininities young and older women in Finland and Sweden construct in their interpretations of images of different drinking situations.The research data consist of group interviews collected using the same method in Finland and Sweden among women and men in four differentage groups (20 yrs, 25–30 yrs, 35–40 yrs and 50–60 yrs) and representing two different educational levels. Our focus is on how women interpret the stimulus images shown to them in the group interviews. We are particularly interested in the femininities constructed by women, and relate these femininities to the discussion on the convergence of feminine and masculine drinking styles.The analysis shows that women attach many different kinds of femininities to drinking. It seems that age plays a significant role in the construction of femininity: older women in Finland and Sweden tend to associate the femininity of drinking more closely to caring and control, while younger women additionally refer to pleasure, freedom, inebriation and individuality. In addition to age-related differences, the analysis reveals differences that stem from nationality. Based on the analysis it is concluded that feminine drinking is not converging and merging into masculinity. Rather it seems that drinking-related identities are diversifying as women are adopting traditionally feminine and masculine traits and characteristics and mixing them up without any fixed pattern.
|
|
| 344. |
- Simonen, Jenni, et al.
(författare)
-
Kohtaavatko nuorten ja vanhempien näkemykset alkoholinkäytöstä?
- 2017
-
Ingår i: Nuorisotutkimus. - 0780-0886. ; 35:3, s. 38-52
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Do the alcohol-related perceptions of teenagers and parents coincide?This study analyzes how Finnish teenagers and parents perceive different drinking situations and the appropriateness of these situations. The focus is on whether teenagers and parents perceive the situations similarly or differently.The data consist of focus group interviews with teenagers aged 14–17 years (n=4 groups, n=31 participants), and parents (n=4 groups, n=19). Three pictures portraying different drinking situations were presented to the participants, who were asked to describe (1) what kind of situation the picture depicts, (2) whether the way of drinking in the picture was acceptable or not, and (3) whether they identified with the situation or not.Our analysis showed that teenagers and parents defined the situations similarly and applied rather similar criteria when assessing the appropriateness of drinking. The most important criteria related to the amount and the way of drinking, and whether or not children were present in the situation. Our analysis suggests that the alcohol-related perceptions of parents and teenagers are similar and hence they should not have difficulties in understanding each other’s views.
|
|
| 345. |
- Simonen, Jenni, et al.
(författare)
-
Kun mies juo ja nainen kärsii [When a man drinks and a woman suffers] : Naisten omaelämäkerralliset positiot ja toimintastrategiat suhteessa ongelmallisesti juovaan läheiseen [Women's autobiographical positions in relation to a problem drinking relative]
- 2015
-
Ingår i: Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. - 1235-7812. ; 23:3, s. 265-283
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Miesten juominen on Suomessa ollut naisten juomista yleisempää ja runsaampaa. Siksi naiset ovat tavallisesti olleet läheisen alkoholinkäytöstä kärsiviä osapuolia. Läheisen juomisen aiheuttamia haittoja on usein tutkittu kyselyaineistoilla, jolloin kärsimystä kokevien oma näkökulma on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten naiset itse kuvaavat elämäänsä tilanteissa, joissa läheinen käyttää ongelmallisesti alkoholia. Kysymme, millaisia toimintastrategioita naiset omaelämäkertojensa päähenkilöinä kehittävät suhteessa juovaan perheenjäseneen ja millaisia positioita he tässä prosessissa ottavat. Aineistomme koostuu 1920–1950 -luvuilla syntyneiden naisten omaelämäkerroista (N 14). Aineistosta erottuu neljä erilaista positiota ja toimintastrategiaa suhteessa juovaan läheiseen: uhri, auttaja, rajoja asettava ja taistelija. Uhripositioon asettuvat naiset toistavat negatiivista identiteettiä ja alisteista asemaa, kun taas rajoja asettavan ja taistelijan identiteetit kuvaavat avoimempia, refleksiivisempiä ja naisten omaa toimijuutta korostavia positioita. Naisten omaksumilla identiteeteillä on merkitystä läheisen juomisesta kärsivien naisten auttamisessa. Hoitopalveluilla on avainasema haitallisten identiteettien ja toimintatapojen kääntämisessä myönteisemmiksi.
|
|
| 346. |
|
|
| 347. |
- Skedinger, Per, 1956-
(författare)
-
Työmarkkinat Suomessa ja Ruotsissa – ruotsalainen näkökulma
- 2016
-
Ingår i: Talous & Yhteiskunta. - Helsingfors. - 1236-7206. ; :2, s. 10-17
-
Tidskriftsartikel (populärvet., debatt m.m.)abstract
- Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden instituutioilla on monia yhteisiä piirteitä. Nämä monet samankaltaisuudet ovat inspiroineet suomalaisruotsalaisentutkimushankkeen näiden instituutioiden vaikutuksista. Yhtä huomattavaa eroa, ikääntyneiden korkeampaa työllisyysastettaRuotsissa, näyttää ainakin osittain selittävän heidän parempi irtisanomissuojansa. Suomi on kokenut pitkittyneen taantuman, ja Ruotsinpalkkaneuvottelujärjestelmää on ehdotettu malliksi Suomelle. Palkanmuodostus koko talouden tasolla on toiminut Ruotsissa hyvin, muttasuhteellisten palkkojen muodostus heikommin, ja paikallisen sopimisen vaikutukset eivät ole selviä.
|
|
| 348. |
|
|
| 349. |
|
|
| 350. |
- Stenius, Kerstin
(författare)
-
"Hänellä ei ole vaatteita ensinkään!"
- 2004
-
Ingår i: Yhteiskuntapolitiikka. - 1455-6901. ; 69:1, s. 90-91
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)
|
|
