| 1. |
- Taalas, Saara L., 1969-, et al.
(author)
-
Il business dell’adult content : Una rilettura del concetto di innovazione
- 2011
-
In: Il porno espanso. - Milano : Mimesis edizioni. - 9788857504926
-
Book chapter (peer-reviewed)abstract
- Il volume riunisce una serie di contributi dedicati alla pornografia audiovisiva contemporanea, intesa come "forma culturale" veicolata attraverso molteplici piattaforme tecnologiche (cinema, televisione, Internet). Nella prima parte, il volume analizza i meccanismi economici, sociali e linguistici che sottendono l'attuale produzione pornografica, soffermandosi in particolare sulle modalità di produzione/ rappresentazione e sulle pratiche di fruizione/partecipazione. Nella seconda parte, il volume esamina i processi di migrazione che portano la pornografia audiovisiva a disseminarsi all'interno di altri sistemi espressivi (cinema d'autore e di genere, arti visive, video-clip, fiction televisiva, fashion design).
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
- Häkkinen, Lotta, et al.
(author)
-
Motives and boundary conditions of mergers and acquisitions in media : a Nordic perspective
- 2010. - 1
-
In: Media mergers and the defence of pluralism. - Göteborg : Nordicom. - 9789186523077 ; , s. 21-40
-
Book chapter (peer-reviewed)abstract
- In accordance with this strong tradition, acquisitions have generally been considered as conscious acts that are driven by rational choice. Meanwhile, alternative and especially critical perspectives have not gained much ground in acquisition research (e.g. Vaara & Tienari 2002, Vaara 2004). Researchers do admit that multiple processes are involved in M&A (Shimizu et al. 2004) and that many questions related to acquisition process are intertwined (Haspeslagh & Jemison 1991). However, the complexity of these processes and particularly the role of the context-related factors in terms of the taken actions are not revealed. This applies also to literature on acquisition motives (Angwin 2007b). According to the common assumption, the acquisition process is initiated by the careful analysis of company needs, scanning potential partners and evaluating them carefully (e.g. Bagchi & Rao 1992). The prime actor in this process is acquiring firm management whose sole (legitimate) motivation is to increase economic value for acquiring shareholders (Angwin 2007b). However, the prevailing assumptions of this notion may be challenged.
|
|
| 4. |
- Cassinger, Cecilia, et al.
(author)
-
Branded space-times : narrative production of organisational identity and image
- 2011
-
In: 7th Global Brand Conference of the Academy of Marketing’s Brand Corporate Identity and Reputation Special Interest Group, Oxford, April 6-9, 2011.
-
Conference paper (peer-reviewed)abstract
- In this paper we explore what branding strategy constructs socially in an organisational setting. To this end we approach brands from a geographical perspective as epistemic objects that organise the spatial relationship between brand strategy and everyday work-life. Through an empirical case of discussions and contradictions related to branding in a university research centre, we explore how branded space-times are constituted through stories-so-far, individual and collective narratives that intersect in an online discussion mail list concerning the possible need for formulating a proper branding strategy. Our narrative analysis reveals that the vague boundary conditions of these space-times, allowing for multiple inclusions and exclusions, turns branding into an effective mode of governance that is met with very little resistance. However, our case suggests that branding gives rise to branded space-times of faith in and through which the organisation’s academic identity and image are negotiated. In this context branding emerges as a possible source for alignment in a deeply disjointed try to simultaneously find something in common and to set apart.
|
|
| 5. |
- Taalas, Saara L., 1969-
(author)
-
Kohti hybriditalouden haastetta : keskustelua luovasta taloudesta Suomessa
- 2010
-
Reports (other academic/artistic)abstract
- Raportti jäsentää keskustelua luovasta taloudesta sekä kulttuurin ja talouden suhteesta markkinoiden käsitteen kautta. Tieteellisessä keskustelussa käsite ei ole koskaan rajoittunut ainoastaan markkinataloudelliseen järjestelmään, vaan käsit-tää myös vaihdantataloudelliset markkinoiden muodot, sekä näiden yhdistelmät. Tälläinen näkökulma tarjoaa dynaamisen tavan lähestyä luovan talouden keskusteluita Suomessa.Luovasta taloudesta puhuttaessa erottuu kolme tapaa lähestyä kulttuurin ja talouden suhdetta:I.luovan kentän vaihdantatalous markkinataloudesta erillisenä järjestelmänäII.luovien sisältöjen talousIII.luova hybriditalousKaikki kolme luovan talouden keskustelua ovat relevantteja, eikä voida todeta niiden johtavan lineaarisesti tai historiallisesti yhdestä toiseen. Sen sijaan keskusteluilla on osin päällekkäisiä alueita, joissa tapahtuu jatkuvaa siirtymää tulkintojen välillä. Nämä siirtymien alueet ovat kehittämisen kannalta dynaamisimpia. Luovan talouden kehittämisessä on tärkeää nähdä keskustelujen moninaisuus ja niiden erilaiset painotukset. Keskusteluja rinnakkain tarkastelemalla pyritään hah-mottamaan sitä, minkälaisiin tulevaisuuden näköaloihin perustuen kehittämisen tie tulisi valita.Tulevaisuuden haasteet ovat mittavia ja niihin kaivataan laajasti uusia ratkaisuja, jotka tähtäävät elinkeinorakenteen, liiketoiminnan- ja työelämän sekä ympäristösuhteemme uudistamiseen. Tämä on välttämätöntä Suomen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja sen roolin näkemiseksi osana globaalia taloutta, kansainvälistä yhteisöä, sekä pohjoismaisen elämänta-van perustaa. Luova talous on osa laajaa kollektiivisen ja ihmislähtöisen innovaatioverkostomme ydintä. Hybriditalouden tapa lähestyä luovaa taloutta vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta segmentoituvasta holistisempaan. Osa luovan kentän yritystoimintaa elää jo hybriditalouden murroksessa ja on kohdannut sen tuomat haasteet. Esimerkkeinä tästä ovat mediatalouden hybridiekologia ja muotoiluajattelu. Hybriditalouden haaste koskee koko talouttamme. Luovassa hybri-ditaloudessa menestyminen edellyttää uudenlaista ajattelun ja toiminnan kulttuuria, jonka varassa on myös mahdollista rakentaa yhdessä luomisen politiikoita tulevaisuutta varten. Tämän raportin ydinkysymys on kuinka näille toimintatavoille voidaan luoda hedelmälliset edellytykset
|
|
