| 1. |
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
|
|
| 5. |
- La Mela, Matti
(författare)
-
Hylätyt patentit vuosina 1864-1884: teollisuuspolitiikkaa, kopioita vai liian huimia ideoita? [Rejected patents in Finland in 1864-1884: Industrial policy, copies or impossible ideas?]
- 2020
-
Ingår i: Tekniikan waiheita - Teknik i tiden. - : Tekniikan waiheita. - 0780-5772. ; 38:3-4, s. 6-28
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- The article studies rejected patent applications in Finland at the end of the nineteenth century. It examines the development of the patent system as part of the nation’s emerging liberal economic institutions. Internationally, patents have been employed to study technological and economic development, however, the rejected patents and the agency of the patent officials have received little attention. The article examines newly collected applications related to patenting from 1864-1884 and asks, whose applications were rejected and why. The article shows how foreigners, and Swedish applications in particular, were typical among the rejected applicants. Most applications were rejected because the officials did not see the invention as novel or assessed the application as incomplete. In their examination, the Finnish patent officials heard experts and used material objects as evidence. The article shows how the Finnish patent officials followed modern practices of patent examination already in the early 1870s—before the actual legislation and more rigorously than in the neighbouring Sweden. Even though the interests of the domestic industries were raised in some cases, the officials managed and guided the national industrial property rights by developing the patenting principles in the state administration.
|
|
| 6. |
- Straszer, Boglárka, 1973-
(författare)
-
Unkarilaiset Suomessa
- 2009
-
Ingår i: Siirtolaisuus - Migration. - Turku : Siirtolaisuusinstituutti. Migrationsinstitutet. - 0355-3779. ; 1, s. 12-21
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)
|
|
| 7. |
- Seppänen, Minna, et al.
(författare)
-
Antiikin tekstien varhaisten suomennosten kontekstipiirteitä : Contextualising early Finnish translations of classical texts
- 2021
-
Ingår i: Sananjalka. - Åbo : Sananjalka. - 0558-4639 .- 2489-6470. ; 63, s. 214-233
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Kreikan- ja latinankielisen kirjallisuuden suomentamisen varhaisvaiheet asettuvat pääosin samaan aikakauteen kuin muunkin kaunokirjallisen suomennostoiminnan alku, 1800-luvun alkupuolelle. Suomentaminen oli aluksi hajanaista kahdellakin tapaa. Suomennosten julkaisukonteksteja oli useita erityyppisiä (sanomalehdet, kokoomateokset, akateemiset opinnäytteet) ja toisekseen, kaikki suomennokset tässä alkuvaiheessa olivat osasuomennoksia; kokonaisia teoksia ei vielä suomen kielelle käännetty. Toisaalta suomennokset tehtiin suoraan alkukielistä, ja tässä näkyykin klassisen sivistyksen arvostus: latinaa ja kreikkaa osattiin toisin kuin monia uusia kieliä; esimerkiksi englannista ja ranskasta suomennokset tehtiin 1800-luvun alkupuolella välikielten – yleensä ruotsin ja joskus myös saksan – kautta. Malleja kääntämiseen ja erityisesti teosvalintoihin kyllä saatettiin ottaa Ruotsista Suomennosten tavoitteina oli kehittää suomen kieltä antiikin kirjallisuuden erityistarpeisiin – erityisesti alkuperäisiin runomittoihin – ja myös tuottaa suomenkielistä lukemistoa. Niitä saatettiin käyttää myös keskustelupuheenvuoroina kielikysymyksessä. Varhaisvaiheissa aktiiviset antiikin kielistä (pääasiassa kreikasta) suomentajat olivat tyypillisesti muutenkin aktiivisia suomen kielen asiamiehiä, kuten K. A. Gottlund, W. S. Schildt, A. W. Ingman ja Elias Lönnrot. Antiikin kirjallisuuden arvostus oli yleiseurooppalaista perua, ja suomentaminen oli siksikin luontevaa ja perusteltua; samalla se toi arvovaltaa suomen kielen käytölle, kun suomennokset nähtiin sivistyksen merkkinä. Suomennetun kirjallisuuden määrä ei kuitenkaan koskaan noussut suureksi; käsittelemällämme ajanjaksolla suomenkielinen lukijakunta oli vielä pieni ja kirjallisuuden painatus ja jakelukin hakivat väyliään. Kiinnostavaa antiikin teosten suomennoksissa on myös vastaanotto. Ajoittain kärkkääksikin yltynyt kiistely sanomalehdissä kertoo varsin erilaisista kielikäsityksistä ja osittain myös arvostuksista: mikä sopii suomalaisille, mikä ei.
|
|
| 8. |
|
|
| 9. |
|
|
| 10. |
- Utas, Mats, et al.
(författare)
-
Tuaregian kapina
- 2013
-
Ingår i: Ulkopolitiikka. ; :2, s. 56-59
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)
|
|
