| 1. |
- Arokoski, Jari, et al.
(författare)
-
Nivelrikon etiopatogeneesi [Etiopathogenesis of osteoarthritis].
- 2001
-
Ingår i: Duodecim. - : Duodecim. - 0012-7183 .- 2242-3281. ; 117:16, s. 1617-1626
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Nivelrikon patofysiologia tunnetaan huonosti. Nykykäsityksen mukaan artroosissa ei olekyse nivelruston passiivisesta kulumisesta vaan biokemiallisesta tapahtumasarjasta, jossasoluväliaineen tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista prosesseista. Nivelrikon alkuvaiheessarustosoluissa eli kondrosyyteissä aktivoituvat sekä ruston aineosien synteesitoimintaettä rustoa hajottavien entsyymien ilmentyminen ja niitä koodaavien geenientoiminta. Nivelrikko on koko nivelen sairaus, joka aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa,luussa kuin pehmytosissakin. Vallitsevan käsityksen mukaan nivelrikko käynnistyynivelruston pinnallisesta vyöhykkeestä. On myös esitetty, että nivelalueen altistuminenliialliselle kuormitukselle aiheuttaisi ensin rustonalaisen luun paksunemisen ja jäykkenemisen,mikä puolestaan altistaisi nivelruston suuremmille kuormittaville voimille. Riskitekijöistätärkeimpiä ovat ikääntyminen, liikapaino, niveleen kohdistuvat vammat ja ruumiillisentyön aiheuttama liikarasitus. Perinnöllisten tekijöiden osuus on myös merkittävä.Ruston kollageenien rakennevirheiden tiedetään altistavan nivelrikolle.
|
|
| 2. |
- Arokoski, Jari, et al.
(författare)
-
Nivelrikon lääkehoito [Medical treatment of osteoarthritis]
- 2008
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183. ; 124, s. 1899--1907
-
Forskningsöversikt (refereegranskat)abstract
- teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin niiden haitat huomioiden. Ellei parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä saada riittävää tehoa nivelrikkokipuun tai niitä ei haittavaikutusten vuoksi ole mahdollista käyttää, kipua voidaan hoitaa opioideilla. Niveleen annettu glukokortikoidi- tai hyaluronaattihoito näyttää lievittävän nivelkipua. Glukosamiini saattaa helpottaa nivelrikon oireita, mutta luotettava tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu edelleen. Kehitteillä on nykyisiin vaikutusmekanismeihin tukeutuvia oireita lievittäviä lääkeaineita, mutta merkittävämpi ja haastavampi pitkän aikavälin tavoite on kehittää rustovaurioita hidastavia lääkkeitä. Potentiaalisia tautiprosessiin vaikuttavia lääkeaineita ovat mm. rustomatriksia hajottavien entsyymien estäjät, typpioksidisynteesin estäjät, sytokiinimodulaattorit ja PPAR-agonistit.
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
|
|
| 5. |
|
|
| 6. |
- Helminen, Heikki, et al.
(författare)
-
Kuormituksen vaikutus nivelrustoon [The effects of loading on articular cartilage].
- 1992
-
Ingår i: Duodecim. - : Duodecim. - 0012-7183 .- 2242-3281. ; 108:12, s. 1097-1107
-
Forskningsöversikt (refereegranskat)abstract
- Nivelen kuormitus on tärkeimpiä nivelruston aineenvaihduntaan ja rakenteeseen vaikuttavia fysiologisia tekijöitä. Kohtuullinen rytminen kuormitus lisää nuoren ihmisen nivelruston proteoglykaanipitoisuutta. Tämän vaikutuksesta rusto jäykistyy ja kasvaa paksuutta. Hyvin voimakas kuormitus ei aiheuta tällaista positiivista vastetta. Toisaalta nivelkuormituksen puuttuminen pienentää ruston proteoglykaanipitoisuutta ja heikentää kimmo-ominaisuuksia. Nämä surkastumismuutokset ovat suurimmaksi osaksi–elleivät kokonaan–korjautuvia. Kohtuullisella nivelkuormituksella voidaan siis ylläpitää ja parantaa nivelruston ominaisuuksia. Pitkäaikaisen liikkumattomuuden jälkeen nivelrusto on heikompi kuin normaalisti ja voi vaurioitua niveltä voimakkaasti kuormitettaessa. Siksi nivelen kuormitusta pitää lisätä toipumisvaiheessa vähitellen.
|
|
| 7. |
|
|
| 8. |
|
|
| 9. |
- Jahnke, Isa, 1971-, et al.
(författare)
-
Tablettien Käytön Digitaalis-Didaktist Mallit Kouluissa : TVT on enemmäm kuin pelkkä työkalu
- 2015
-
Ingår i: Digitaalinen oppiminen ja oppimisympäristöt. - Tampere : Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. - 9789526815930 - 9789526815923 ; , s. 65-85
-
Bokkapitel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Vuonna 2012 seitsemään kouluun Odderin kunnassa Tanskassa hankittiin tabletit. Noin 2000 iältään 6–16 vuotiasta oppilasta sekä noin 170 opettajaa saivat käyttöönsä henkilökohtaiset tabletit niin sanotun 1:1 ohjelman puitteissa (yksi tabletti per oppilas). Tutkija-ryhmämme aloitti työn koulujen parissa. Ensimmäinen tavoite oli ymmärtää opettajien didaktisia malleja. Miten opettajat käyttävät tabletteja, mihin tarkoituksiin ja miksi? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia eri menetelmillä, joita olivat mm. syvähaastattelu, luo-kan observointi, ryhmätapaamiset opettajien ja oppilaiden kans-sa sekä verkkokysely. Olemme tehneet töitä kyseisten koulujen kanssa yli kolme vuotta. Kerromme yksityiskohtaisesti viiden eri oppitunnin opetuskäytännöistä ja -kokemuksista. Teknologian in-tegrointi määritellään digitaalis-didaktisen mallin kautta joka poh-jautuu sosio-teknis-pedagogiseen näkemykseen opetuskäytänteis-tä. Tutkimuksemme osoitti, että TVT on enemmäin kuin pelkkä työkalu ja että TVT ja luokkahuoneet ovat yhdistymässä joksikin uudeksi kokonaisuudeksi – uudeksi kommunikointi- ja viestintä-ympäristöksi.
|
|
| 10. |
- Jokila, Suvi, et al.
(författare)
-
Vastuuta ja vapautta: Kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden uudelleen muotoutuva opiskeluarki covid-19- pandemian alussa
- 2023
-
Ingår i: Kasvatus. - : Kasvatus. - 0022-927X .- 2737-0658. ; 54, s. 74-87
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelemme kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia opiskeluarjen rakentumisesta yliopistotilojen sulkeuduttua covid-19-pandemian myötä keväällä 2020. Koronapandemian alkuajan opiskeluarkea lähestytään sosiomateriaalisesta näkökulmasta tarkastellen opiskeluarjen kietoumia. Tutkimuksen aineistona oli keväällä 2020 tuotetut (n=33) suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten maisterivaiheen opiskelijoiden haastattelut, joita analysoitiin käsitekarttoja hyödyntämällä. Opiskeluarjessa painottui arjen ajallisuuden, materiaalisuuden ja tilallisuuden muutokset, jotka yhdessä muovasivat uudenlaisia opiskelun tila-aikakietoumia. Opiskeluarjen muutokset johtivat opiskelijoiden vastuun ja vapauden lisääntymiseen omien opintojen etenemisestä ja opiskeluarjesta. Koronapandemia toi esiin opiskeluarjen moninaiset ajalliset ja tilalliset todellisuudet.
|
|
