| 1. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(author)
-
Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä
- 2014
-
In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :24, s. 125-150
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä esiintyy paljon semanttisesti erityyppisiä verbejä. Artikkelissa ovat tutkimuskohteena sanallista kommunikaatiota ilmaisevat puhumis-, sanomis- ja kysymysverbit. Tutkimuksessa selvitetään kommunikaatioverbien puhua, huutaa, jutella, sanoa, kertoa, kysyä ja vastata käyttöä ja sitä, millaisissa lauseissa verbit esiintyvät. Keskiössä ovat kuitenkin verbien saamat täydennykset. Suomenoppijat käyttävät verbien yhteydessä yhtäältä objektina olevia lausetäydennyksiä, alisteisia kysymyslauseita ja että-sivulauseita, toisaalta sijamuotoisia adverbiaalitäydennyksiä. Allatiiviset ja ablatiiviset adverbiaalitäydennykset ilmaisevat kommunikaatioverbin viestin vastaanottajan, joka on elollinen ja inhimillinen. Kommunikaatioverbin sisältämissä lauseissa esitetään toisinaan myös viestin aihe, jolloin täydennyksen sijamuotona on elatiivi. Sijamuotoisen täydennyksen kohdalla on tarkasteltu, onko se kohdekielenmukainen vai -vastainen. Tutkimus sisältää myös katsauksen kommunikaatioverbien tempuksiin, moduksiin ja pääluokkiin. Lisäksi tarkastellaan verbien A- ja MA-infinitiivimuotoja lauseen pääverbin yhteydessä.
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(author)
-
Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin : [The influence of vocabulary in teaching material on texts written by Swedish-speaking beginners-level learners of Finnish]
- 2012
-
In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Estonian Association for Applied Linguistics. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :22, s. 188-218
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- Artikkelissa pohditaan oppikirjan sanaston mahdollista vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin. Tutkimus on korpuspohjainen ja sisältää kaksi korpusta: suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten korpuksen ja oppikirjan viiden kappaleen sanastojen korpuksen. Suomenoppijoiden korpus kuuluu osana Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen. Molempien korpusten sanat ovat siinä muodossa kuin ne ovat esiintyneet alkuperäisissä lähteissä. Tutkimusmetodi on komparatiivinen ja kvantitatiivinen. Vertaamalla yhtäältä oppijoiden käyttämiä, toisaalta oppikirjassa esiintyviä sanoja ja sanamuotoja toisiinsa tarkastellaan, missä määrin oppijat ovat hyödyntäneet oppikirjaa. Mikäli samoja sanoja ja muotoja on löydettävissä, kyseessä voi olla oppikirjan vaikutus oppijoiden kieleen. Artikkelissa tarkastellaan myös eri sanaluokkien esiintymistä tuotoksissa ja oppikirjassa. Lisäksi kartoitetaan oppijoiden tuotoksissaan käyttämien sanojen yleisyyttä ja esiintymistiheyttä.
|
|
| 4. |
- Määttä, Tuija
(author)
-
Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä
- 2013
-
In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :23, s. 238-264
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- This article investigates how frequently and in what functions Swedish-speakingbeginners-level learners of Finnish use the six local cases.The specific focus ofthe article is on the comparison of correct and incorrect use of the local casesin theirdifferent functions. The investigation is corpus-based, and the materialused in the study is the Swedish sub-corpus of the electronic corpus entitledThe International Corpus of Learner Finnish. The texts were compiled duringthe period 2006–2009 at Umeå University.The research material, which wasanalysed using WordSmith Tools software contains a total of 43 496 word tokens,of which 4 408 areinflected in the local cases. The analysis to find out the differentfunctions in which the local cases occur was carried out manually, becauseat the time of the analysis the corpus was not yet linguistically annotated. The corpus is divided into four groups: place, time, verb government andothers.The results show that learners use the local cases mostly to express concreteplaces.This is natural because on the beginners’ level the most elementaryfunctions of local cases are presented and learned. However, the materialcontains many occurrences of verbs that govern a local case, and there are alsodifferent types of expressions of time. The group designated “Others” includesoccurrences of local cases in various functions, for instance, the adessive caseexpressing possessor, instrument, or vehicle.In most expressions, the learners use the local cases correctly. Only in 7% ofthe expressions did the learners choose an incorrect local case; these errors areto be found mostly in expressions of concrete places and imply an overuse of theallative case. Expressions of time or verb-governed local cases seem to be easierfor the learners. However, in expressions of time the adessive case is sometimesused incorrectly instead of the essive case which is not systematically presentedin the beginners-level course. Incorrect adessive use instead of verb-governedallative also occurs frequently.The conclusion of this investigation is that Swedish-speaking beginnerslevellearners of Finnish have already mastered the basic functions and uses ofthe Finnish local cases, despite the fact that the expressions of local and directionalrelations in Swedish and Finnish are structured verydifferently, reflectinga different perception of the world. The results of this study can be utilized inteaching and in producing teaching materials for courses in Finnish as a foreign language.
|
|
| 5. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(author)
-
Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä
- 2011
-
In: Lähivertailuja. - Tallinn : Eesti Rakenduslingvistika Ühing. - 1736-9290. ; :21, s. 154-184
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- Esittelemäni tutkimus on ensimmäinen osa ruotsinkielistensuomenoppijoiden paikallissijojen käytön tutkimustani. Tutkimuksessa kartoitan paikallissijojen yleisyyksiä ja erilaisia paikallissijojenkäyttöjä. Aineistona on äidinkieleltään ruotsinkielistensuomenoppijoiden suomi vieraana kielenä -alkeiskurssilla kirjoittamiakirjallisia tuotoksia sisältävä Ruotsin osakorpus (43 496 sanetta), joka kuuluu Kansainvälisen oppijansuomen korpukseen. Digitaalisesta aineistosta on WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvalla Concord-työkalulla haettu kaikki aineiston sisältämät paikallissijaesiintymät (4 408 sanetta). Tutkimusmetodina on käytettyvirheanalyysiä, ja tutkimus on luonteeltaan myös kontrastiivinen. Artikkelissa keskitytään suomenoppijoiden valitsemiin norminvastaisiin paikallisijojen käyttöihin, jotka ilmenevät paikallissijojen keskinäisenä sekoittumisena ja paikallissijojen käyttämisenä muiden sijamuotojen vastineina. Artikkelissa pohditaan, miten suomenoppija hahmottaa suunnan ja tilan käsitykset, kun oppijan lähtökieli ja opeteltava kohdekieli kuuluvat eri kielikuntiin.
|
|
| 6. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(author)
-
Ruotsinkielisten suomenoppijoiden strategioista paikallissijojen valinnassa : [Swedish-speaking learners' strategies for choosing Finnish local cases]
- 2016
-
In: Lähivõrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Estonian Association for Applied Linguistics. - 1736-9290. ; :26, s. 339-372
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelen kuuden ruotsinkielisen suomenoppijan selityksiä strategioista, joita he käyttävät valitessaanpaikallissijaa kolmeen erityyppiseen tehtävään. Tehtävien virkkeisiin on valittu sellaisia paikallissijatapauksia, jotka aiemmin saamieni tulosten mukaan ovat ongelmallisia oppijoille. Menetelmänä on introspektiomenetelmiin kuuluva itsehavainnointi, ja tarkastelu on keskittynyt oppijoiden selityksiin ja etenkin heidän havaintoihinsa paikallissijan määräävistä tekijöistä eli toiminnan tilan laadusta, toiminnan liikkeen suunnasta ja rektioverbeistä. Tehtävien suoritusten analyysissa on käytetty virheanalyysia.Tutkimuksesta käy ilmi, että oppijat ovat tottumattomia kuvaamaan strategioitaan, ja heidän selityksensä eivät sisällä kovinkaan monia syvempiä sijapohdintoja. Tuloksen mukaan oppijat tukeutuvat useissa tapauksissa äidinkielensä malleihin ja valitsevat paikallissijan ruotsin prepositioilmauksen pohjalta. Toiminnan tilan laadun ja liikkeen suunnan kommentoinnit korostuvat eri tavoin tehtävittäin. Virkkeiden verbeihin, varsinkin rektioverbeihin, kiinnitetään hyvin vähän huomiota, mikä kasvattaa kohdekielenvastaisten paikallissijasijavalintojen määrää.
|
|
| 7. |
- Määttä, Tuija
(author)
-
Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa
- 2013
-
In: AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia. - Oulu : Suomen Soveltavan Kielitieteen Yhdistys AFinLA ry. - 1798-7822. ; :5, s. 123-141
-
Journal article (peer-reviewed)abstract
- This article presents the results of research on how Swedish-speaking students learning Finnish as a foreign language at the beginners’ level use the frequent verbs tulla ‘come’ and mennä ‘go’ and what kind of rections (government) these verbs can have in the students’ writing. The research is corpus-based and quantitative. The results show that the students master the majority of the rections according to the rules but in some cases they choose a wrong local case, for example illative instead of allative or vice versa. The verbs, especially mennä, can also have MA-infinitive as rection. In a few cases the form of the infinitive is not correctly produced. Furthermore, thestudents have constructed clauses in which the rection demands the translative case. However, almost half of such clauses are unsuccessful.
|
|
