| 1. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä
- 2014
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :24, s. 125-150
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä esiintyy paljon semanttisesti erityyppisiä verbejä. Artikkelissa ovat tutkimuskohteena sanallista kommunikaatiota ilmaisevat puhumis-, sanomis- ja kysymysverbit. Tutkimuksessa selvitetään kommunikaatioverbien puhua, huutaa, jutella, sanoa, kertoa, kysyä ja vastata käyttöä ja sitä, millaisissa lauseissa verbit esiintyvät. Keskiössä ovat kuitenkin verbien saamat täydennykset. Suomenoppijat käyttävät verbien yhteydessä yhtäältä objektina olevia lausetäydennyksiä, alisteisia kysymyslauseita ja että-sivulauseita, toisaalta sijamuotoisia adverbiaalitäydennyksiä. Allatiiviset ja ablatiiviset adverbiaalitäydennykset ilmaisevat kommunikaatioverbin viestin vastaanottajan, joka on elollinen ja inhimillinen. Kommunikaatioverbin sisältämissä lauseissa esitetään toisinaan myös viestin aihe, jolloin täydennyksen sijamuotona on elatiivi. Sijamuotoisen täydennyksen kohdalla on tarkasteltu, onko se kohdekielenmukainen vai -vastainen. Tutkimus sisältää myös katsauksen kommunikaatioverbien tempuksiin, moduksiin ja pääluokkiin. Lisäksi tarkastellaan verbien A- ja MA-infinitiivimuotoja lauseen pääverbin yhteydessä.
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin : [The influence of vocabulary in teaching material on texts written by Swedish-speaking beginners-level learners of Finnish]
- 2012
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Estonian Association for Applied Linguistics. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :22, s. 188-218
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Artikkelissa pohditaan oppikirjan sanaston mahdollista vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin. Tutkimus on korpuspohjainen ja sisältää kaksi korpusta: suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten korpuksen ja oppikirjan viiden kappaleen sanastojen korpuksen. Suomenoppijoiden korpus kuuluu osana Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen. Molempien korpusten sanat ovat siinä muodossa kuin ne ovat esiintyneet alkuperäisissä lähteissä. Tutkimusmetodi on komparatiivinen ja kvantitatiivinen. Vertaamalla yhtäältä oppijoiden käyttämiä, toisaalta oppikirjassa esiintyviä sanoja ja sanamuotoja toisiinsa tarkastellaan, missä määrin oppijat ovat hyödyntäneet oppikirjaa. Mikäli samoja sanoja ja muotoja on löydettävissä, kyseessä voi olla oppikirjan vaikutus oppijoiden kieleen. Artikkelissa tarkastellaan myös eri sanaluokkien esiintymistä tuotoksissa ja oppikirjassa. Lisäksi kartoitetaan oppijoiden tuotoksissaan käyttämien sanojen yleisyyttä ja esiintymistiheyttä.
|
|
| 4. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä
- 2011
-
Ingår i: Lähivertailuja. - Tallinn : Eesti Rakenduslingvistika Ühing. - 1736-9290. ; :21, s. 154-184
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Esittelemäni tutkimus on ensimmäinen osa ruotsinkielistensuomenoppijoiden paikallissijojen käytön tutkimustani. Tutkimuksessa kartoitan paikallissijojen yleisyyksiä ja erilaisia paikallissijojenkäyttöjä. Aineistona on äidinkieleltään ruotsinkielistensuomenoppijoiden suomi vieraana kielenä -alkeiskurssilla kirjoittamiakirjallisia tuotoksia sisältävä Ruotsin osakorpus (43 496 sanetta), joka kuuluu Kansainvälisen oppijansuomen korpukseen. Digitaalisesta aineistosta on WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvalla Concord-työkalulla haettu kaikki aineiston sisältämät paikallissijaesiintymät (4 408 sanetta). Tutkimusmetodina on käytettyvirheanalyysiä, ja tutkimus on luonteeltaan myös kontrastiivinen. Artikkelissa keskitytään suomenoppijoiden valitsemiin norminvastaisiin paikallisijojen käyttöihin, jotka ilmenevät paikallissijojen keskinäisenä sekoittumisena ja paikallissijojen käyttämisenä muiden sijamuotojen vastineina. Artikkelissa pohditaan, miten suomenoppija hahmottaa suunnan ja tilan käsitykset, kun oppijan lähtökieli ja opeteltava kohdekieli kuuluvat eri kielikuntiin.
|
|
| 5. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Ruotsinkielisten suomenoppijoiden strategioista paikallissijojen valinnassa : [Swedish-speaking learners' strategies for choosing Finnish local cases]
- 2016
-
Ingår i: Lähivõrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Estonian Association for Applied Linguistics. - 1736-9290. ; :26, s. 339-372
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelen kuuden ruotsinkielisen suomenoppijan selityksiä strategioista, joita he käyttävät valitessaanpaikallissijaa kolmeen erityyppiseen tehtävään. Tehtävien virkkeisiin on valittu sellaisia paikallissijatapauksia, jotka aiemmin saamieni tulosten mukaan ovat ongelmallisia oppijoille. Menetelmänä on introspektiomenetelmiin kuuluva itsehavainnointi, ja tarkastelu on keskittynyt oppijoiden selityksiin ja etenkin heidän havaintoihinsa paikallissijan määräävistä tekijöistä eli toiminnan tilan laadusta, toiminnan liikkeen suunnasta ja rektioverbeistä. Tehtävien suoritusten analyysissa on käytetty virheanalyysia.Tutkimuksesta käy ilmi, että oppijat ovat tottumattomia kuvaamaan strategioitaan, ja heidän selityksensä eivät sisällä kovinkaan monia syvempiä sijapohdintoja. Tuloksen mukaan oppijat tukeutuvat useissa tapauksissa äidinkielensä malleihin ja valitsevat paikallissijan ruotsin prepositioilmauksen pohjalta. Toiminnan tilan laadun ja liikkeen suunnan kommentoinnit korostuvat eri tavoin tehtävittäin. Virkkeiden verbeihin, varsinkin rektioverbeihin, kiinnitetään hyvin vähän huomiota, mikä kasvattaa kohdekielenvastaisten paikallissijasijavalintojen määrää.
|
|
