1. |
|
|
2. |
|
|
3. |
|
|
4. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä
- 2011
-
Ingår i: Lähivertailuja. - Tallinn : Eesti Rakenduslingvistika Ühing. - 1736-9290. ; :21, s. 154-184
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Esittelemäni tutkimus on ensimmäinen osa ruotsinkielistensuomenoppijoiden paikallissijojen käytön tutkimustani. Tutkimuksessa kartoitan paikallissijojen yleisyyksiä ja erilaisia paikallissijojenkäyttöjä. Aineistona on äidinkieleltään ruotsinkielistensuomenoppijoiden suomi vieraana kielenä -alkeiskurssilla kirjoittamiakirjallisia tuotoksia sisältävä Ruotsin osakorpus (43 496 sanetta), joka kuuluu Kansainvälisen oppijansuomen korpukseen. Digitaalisesta aineistosta on WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvalla Concord-työkalulla haettu kaikki aineiston sisältämät paikallissijaesiintymät (4 408 sanetta). Tutkimusmetodina on käytettyvirheanalyysiä, ja tutkimus on luonteeltaan myös kontrastiivinen. Artikkelissa keskitytään suomenoppijoiden valitsemiin norminvastaisiin paikallisijojen käyttöihin, jotka ilmenevät paikallissijojen keskinäisenä sekoittumisena ja paikallissijojen käyttämisenä muiden sijamuotojen vastineina. Artikkelissa pohditaan, miten suomenoppija hahmottaa suunnan ja tilan käsitykset, kun oppijan lähtökieli ja opeteltava kohdekieli kuuluvat eri kielikuntiin.
|
|
5. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Uusperheet ja niiden jäsenten nimitykset
- 2010
-
Ingår i: Kieliviesti. - : Språkrådet. Institutet för språk och folkminnen. - 0280-350X. ; :4, s. 7-9
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)
|
|
6. |
|
|
7. |
|
|
8. |
- van Dijken, Jan, 1947-, et al.
(författare)
-
Muovipohjaisten paikkamateriaalien kestävyys
- 2011
-
Ingår i: Suomen hammaslaakarilehti. - : Finnish Dentil Association. - 0355-4090. ; :4, s. 26-35
-
Tidskriftsartikel (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Tässa katsausartikkelissa kuvataan mouvipohjaisten täytemateriaalien kestävyyttä. Artikkeli perustuu ennen kaikkea satunnaistettuihin, kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT). Pitkän aikavälin sidosainejärjestelmien seurantatutkimukset osoittavat, että kakkien sidosaineiden sidoslujuus heikkenee asteittain ajanmittaan. Lyhyissä seurannoissa uusien itse-etsaavien sidojärkestelmien kliinisen retention on osoitettu yhtä hyvä kuin etsaa huuhdo- sidosaineiden luokan V leesioissa. Uusittujen amalgaamipaikkojen kestävyys on pitkään ollut parempi kuin yhdistelmämuovin, mutta uudet piktittäistutkimukset osoittavat muovitäytteen käyttöiän olevan useissa tapauksissa amalgaamiin verrattava. Muovipaikkojen uusimisen yleisimmät syyt ovat sekundaarikaries ja materiaalifraktuurat. Kariesriskipotilailla oli huomattavasti suurempi riski saada sekundaarikaries muovitäytteen saumaan kuin amalgaamipaikan saumaan. Yhdistelmämuovilla on kompomeereihin ja muovilasi. ionomeereihin verrattuna korkein keskimääräinen käyttöikä (10 vuotta) etualueen kulmatäytteissä. Ei ole näyttöä, että täpättävien, kuitulujitettujen ja vähän kutistuvien muivien kliininen käytettävyys olisi parempi kuin perinteisten hybridimuovien. Taka-aueen muovitäytteet onnistuivat seitsemän vuoden seurannassa ydhä hyvin riippumatta siitä, oliko approksimaalilaatikon kervikaaliosassa käytettyflow-muovia vai ei. Hyvällä materiaalilla ja hyvällä paikkaustekniikalla tehdyistä muovitäytteistä epãonnistuu vuosittain alle 2 % seurannan kestäessä 3-5 vuotta. Hammaslääkärin taidoilla, potilaan kariesriskillä ja parafunktioilla on luultavasti suurempi merkitys paikan kestävyyteen kuin muovin kovettumiskutistumisella.
|
|
9. |
|
|