| 1. |
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
- Jousilahti, Julia, et al.
(författare)
-
KOTAMO : Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa
- 2022
-
Rapport (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- KOTAMO-hankkeen (2021–22) tavoitteena on ollut selvittää opetus- ja tutkimushenkilökunnan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilaa suomalaisissa korkeakouluissasekä ehdottaa toimenpidesuosituksia havaittuihin ongelmiin vastaamiseksi. Selvitys keskittyi tarkastelemaan sukupuolten tasa-arvoa ja etnistä monimuotoisuutta. Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, korkeakoulujen henkilöstölle osoitettuun kyselyyn, henkilöstönhaastatteluihin sekä henkilöstön ja rahoittajien kanssa pidettyihin työpajoihin. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteuttivat Demos Helsinki, Oxford Research,Innolink, Includia Leadership, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu ja Kaskas.Selvityksestä ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon ja etnisen monimuotoisuuden edistämisessä on vielä paljon tehtävää suomalaisissa korkeakouluissa ja ne tarvitsevat tukea tässä työssä.Keskeiset haasteet liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien vajavaiseen toimeenpanoon, naisten ja etnisten vähemmistöjen suhteellisesti alhaiseen määrään ylimmillä uraportailla yliopistoissa, läpinäkymättömiin rekrytointiprosesseihin, etnisten vähemmistöjen valtaväestöä heikompaan urakehitykseen sekä näiden kokemaan syrjintään,ja epäinklusiiviseen työkulttuuriin. Tasa-arvon ja monimutoisuuden edistäminen edellyttäätoimia, tukea korkeakouluille ja lisää tutkimusta.
|
|
| 5. |
|
|
| 6. |
|
|
| 7. |
|
|
| 8. |
- Heinämäki, Leena, 1974-, et al.
(författare)
-
Saamelaisten oikeuksien toteutuminen : kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus
- 2017
-
Rapport (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Saamelaisten oikeuksien eteenpäin vieminen Suomessa on kohdannut haasteita. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan valtioneuvoston määrittelemään tietotarpeeseen, joka liittyy erityisesti saamelaisten maa- ja osallistumisoikeuksiin sekä saamelaismääritelmään. Kyseessä on kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus, joka pyrkii tarjoamaan uutta tietoa sekä kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden kehityksestä että siitä, miten muissa aiheen kannalta keskeisissä valtioissa on ratkaistu alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimusraportti koostuu neljästä pääosiosta. Ensimmäinen osio tarkastelee saamelaisten oikeusasemaa Suomessa sekä siihen liittyviä ehdotuksia, joita tarkastellaan kansainvälisen oikeuden luomien velvoitteiden näkökulmasta. Toinen kokonaisuus pitää sisällään saamelaismääritelmän problematiikan tarkastelua kansainvälisen oikeuden sekä korkeimman hallinto-oikeuden tapauskäytännön valossa, sisältäen myös kuvauksen saamelaisuuden määrittelyyn liittyvien kiistojen taustoista ja syistä. Kolmas pääosio keskittyy alkuperäiskansojen kansainvälisoikeudellisen aseman ja oikeuksien kehitykseen pääfokuksena ns. ennakkosuostumuksen periaate (FPIC). Tämä osio pitää sisällään myös ILO sopimus 169:n sisältämien maaoikeuksien analyysiin. Neljäs pääkokonaisuus on oikeusvertaileva osio, jossa on mukana Norjaa, Ruotsia, Uutta-Seelantia, Kanadaa ja Latinalaisen Amerikan maita koskevat maaraportit. Tämä kappalekokonaisuus sisältää myös yhteenvedon vertailun piirissä olleiden valtioiden oikeuskäytänteiden keskeisistä elementeistä, joista voidaan löytää parhaita käytänteitä Suomen saamelaisten oikeuksien toteuttamiseksi.
|
|
| 9. |
- Lesser, Pamela, et al.
(författare)
-
Kestävä kaivannaistoiminta : Pohjoinen osaaminen ja tietotaito
- 2016
-
Rapport (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Kestävä kaivannaistoiminta – pohjoinen osaaminen ja tietotaito eli Sus-MinNor-projekti (Sustainable mining in the Northernmost Europe – Lessonslearned and practices developed) on Lapin liiton, Lapin yliopiston ja Luulajanteknillisen yliopiston yhteityöprojekti, jolla on kaksi tavoitetta: (1) tehostaarajat ylittävää yhteistyötä kestävän kaivostoiminnan edistämiseksiInterreg Pohjoinen -alueella ja (2) koota yhteen yhteiskuntatieteellisen kaivostutkimuksentuloksia erityisesti kaivostoiminnan vaikutuksista sekäkaivosalan ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välisistä suhteista Euroopanpohjoisilla alueilla. Projektia on rahoittanut Interreg Pohjoinen -ohjelma jase on ollut käynnissä vuosien 2015-2016 aikana.Tämä synteesiraportti on hankkeen päätuotos ja se valottaa kaivostoiminnankestävyyttä koskevan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksenkeskeisiä teemoja, tutkimuksissa tunnistettuja hyviä käytäntöjä sekätietovajeita Suomessa ja Ruotsissa. Raportin lisäksi hankkeessa on järjestettytutkijatyöpaja Ruotsin Haaparannalla huhtikuussa 2016 ja päätösseminaariRovaniemellä syyskuussa 2016.Synteesiraportin alussa on luotu katsaus kestävän kaivostoiminnankansainvälisiin aloitteisiin vertailukohdaksi Suomen ja Ruotsin tutkimusaiheisiin.Vaikka kansainväliset kestävän kaivotoiminnan aloitteetovat painottuneet kehittyvien maiden kysymyksiin ja ovat siten hyvinerilaisia kuin Suomen ja Ruotsin tutkimustarpeet, myös samankaltaisiateemoja on paikannettavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sidosryhmätyöskentelyja sosiaalinen kestävyys. Eroista huolimatta kansainvälisenkeskustelun ja paikallisten tutkimusprojektien vertailu antaamahdollisuuden synergiseen oppimiseen.
|
|
| 10. |
- Taalas, Saara L., 1969-
(författare)
-
Kohti hybriditalouden haastetta : keskustelua luovasta taloudesta Suomessa
- 2010
-
Rapport (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Raportti jäsentää keskustelua luovasta taloudesta sekä kulttuurin ja talouden suhteesta markkinoiden käsitteen kautta. Tieteellisessä keskustelussa käsite ei ole koskaan rajoittunut ainoastaan markkinataloudelliseen järjestelmään, vaan käsit-tää myös vaihdantataloudelliset markkinoiden muodot, sekä näiden yhdistelmät. Tälläinen näkökulma tarjoaa dynaamisen tavan lähestyä luovan talouden keskusteluita Suomessa.Luovasta taloudesta puhuttaessa erottuu kolme tapaa lähestyä kulttuurin ja talouden suhdetta:I.luovan kentän vaihdantatalous markkinataloudesta erillisenä järjestelmänäII.luovien sisältöjen talousIII.luova hybriditalousKaikki kolme luovan talouden keskustelua ovat relevantteja, eikä voida todeta niiden johtavan lineaarisesti tai historiallisesti yhdestä toiseen. Sen sijaan keskusteluilla on osin päällekkäisiä alueita, joissa tapahtuu jatkuvaa siirtymää tulkintojen välillä. Nämä siirtymien alueet ovat kehittämisen kannalta dynaamisimpia. Luovan talouden kehittämisessä on tärkeää nähdä keskustelujen moninaisuus ja niiden erilaiset painotukset. Keskusteluja rinnakkain tarkastelemalla pyritään hah-mottamaan sitä, minkälaisiin tulevaisuuden näköaloihin perustuen kehittämisen tie tulisi valita.Tulevaisuuden haasteet ovat mittavia ja niihin kaivataan laajasti uusia ratkaisuja, jotka tähtäävät elinkeinorakenteen, liiketoiminnan- ja työelämän sekä ympäristösuhteemme uudistamiseen. Tämä on välttämätöntä Suomen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja sen roolin näkemiseksi osana globaalia taloutta, kansainvälistä yhteisöä, sekä pohjoismaisen elämänta-van perustaa. Luova talous on osa laajaa kollektiivisen ja ihmislähtöisen innovaatioverkostomme ydintä. Hybriditalouden tapa lähestyä luovaa taloutta vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta segmentoituvasta holistisempaan. Osa luovan kentän yritystoimintaa elää jo hybriditalouden murroksessa ja on kohdannut sen tuomat haasteet. Esimerkkeinä tästä ovat mediatalouden hybridiekologia ja muotoiluajattelu. Hybriditalouden haaste koskee koko talouttamme. Luovassa hybri-ditaloudessa menestyminen edellyttää uudenlaista ajattelun ja toiminnan kulttuuria, jonka varassa on myös mahdollista rakentaa yhdessä luomisen politiikoita tulevaisuutta varten. Tämän raportin ydinkysymys on kuinka näille toimintatavoille voidaan luoda hedelmälliset edellytykset
|
|
