| 1. |
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
- Käihkö, Ilmari
(författare)
-
Rauhanturvaamista ulkoapäin
- 2012
-
Ingår i: Rauhanturvaaja 5/2012. - : Suomen Rauhanturvaliitto Oy.
-
Bokkapitel (populärvet., debatt m.m.)
|
|
| 4. |
|
|
| 5. |
- Käihkö, Ilmari
(författare)
-
Vanha univormu, tiukemmat saumat
- 2012
-
Ingår i: Aamulehti. - Tampere : Kustannus Oy Aamulehti.
-
Tidskriftsartikel (populärvet., debatt m.m.)
|
|
| 6. |
|
|
| 7. |
- Käihkö, Ilmari
(författare)
-
Hybridisodan evoluutio ja sen seuraukset
- 2021
-
Ingår i: Sotilasaikakauslehti. - Helsinki : Upseeriliitto. ; :7
-
Tidskriftsartikel (populärvet., debatt m.m.)abstract
- Hybridisota on siitä harvinainen sotatieteellinen käsite, että sen ovat valjastaneet yleisesti käyttöön niin tutkijat, media kuin päätöksentekijätkin. Käsitteestä on kirjoitettu paljon, mutta keskustelussa on viime aikoina nähty harvoja tuoreita näkökulmia. Yksi olennainen ja tähänastisessa keskustellussa puuttunut näkökulma on hybridisodan evoluutio ja tämän seuraukset. Kirjoittaja käsittelee hybridisotakäsitteen alkuperää ja käsitteen laajentumista osana nykyaikaisen sodan sodankäynnin muutosta.
|
|
| 8. |
- Käihkö, Ilmari
(författare)
-
Liberia kuuluu yhä Charles Taylorille
- 2012
-
Ingår i: Helsingin Sanomat. - Sanoma : Helsingin Sanomat Oy. - 1239-257X. ; :juni
-
Tidskriftsartikel (populärvet., debatt m.m.)
|
|
| 9. |
|
|
| 10. |
- Käihkö, Ilmari
(författare)
-
Sodan teoria ja Venäjän sota Ukrainassa 2013–2022
- 2023
-
Ingår i: Finnish Review of East European Studies. - 1237-6051. ; 30:1, s. 4-23
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Miksi Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen hyökkäys Ukrainassa on helpompi tunnistaa sodaksi, kuin esimerkiksi vuoden 2014 keväällä alkaneet taistelut Donbasissa? Yksinkertaisin vastaus kysymykseen löytyy tavastammeymmärtää nuoremman Carl von Clausewitzin teorian mukaisesti sota valtioidenvälisenä laajamittaisena väkivaltana vihollisen riisumiseksi aseista. Ennen Venäjän helmikuista laajamittaista hyökkäystä Ukrainassa käytyä sotaapidettiin liian rajattuna, ja sen poliittisuuden tähden epämääräisenä. Tämä ilmeni konkreettisesti länsimaiden passiivisuutena. Teoreettisesti sodalle yritettiin myös keksiä etuliitteitä, jotka erottivat sen ylläkuvatusta ”perinteisestä” sodasta. Clausewitzin viimeistelemätön teoria on kuitenkin ristiriitainen: sen kautta sotaa voidaan pitää sekä väkivaltana että politiikkana. Clausewitzin myöhempi teoria mahdollistaakin sodan ymmärtämisen laajempana ja poliittisempana ilmiönä. Yhtä lailla Clausewitzilta juontuu nykyaikainen strategian käsite, joka keskittyy päämäärien, keinojen ja niiden käyttötapojen suhteeseen. Clausewitzin sotaa politiikan instrumenttina painottava ja sodan käsitteistä ja seuraussuhteistakoostuva teoria tarjoaakin analyyttisen rakennelman, jonka kautta sotia voidaan ymmärtää, ja viime kädessä menestyksekkäästi käydä. Tässä artikkelissa käytetään näitä eri käsitteitä kronologisessa Ukrainan tilanteen analyysissä, joka alkaa loppuvuodesta 2013 ja päättyy alkuvuoteen 2023.
|
|
