| 1. |
- Arokoski, Jari, et al.
(författare)
-
Nivelrikon etiopatogeneesi [Etiopathogenesis of osteoarthritis].
- 2001
-
Ingår i: Duodecim. - : Duodecim. - 0012-7183 .- 2242-3281. ; 117:16, s. 1617-1626
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Nivelrikon patofysiologia tunnetaan huonosti. Nykykäsityksen mukaan artroosissa ei olekyse nivelruston passiivisesta kulumisesta vaan biokemiallisesta tapahtumasarjasta, jossasoluväliaineen tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista prosesseista. Nivelrikon alkuvaiheessarustosoluissa eli kondrosyyteissä aktivoituvat sekä ruston aineosien synteesitoimintaettä rustoa hajottavien entsyymien ilmentyminen ja niitä koodaavien geenientoiminta. Nivelrikko on koko nivelen sairaus, joka aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa,luussa kuin pehmytosissakin. Vallitsevan käsityksen mukaan nivelrikko käynnistyynivelruston pinnallisesta vyöhykkeestä. On myös esitetty, että nivelalueen altistuminenliialliselle kuormitukselle aiheuttaisi ensin rustonalaisen luun paksunemisen ja jäykkenemisen,mikä puolestaan altistaisi nivelruston suuremmille kuormittaville voimille. Riskitekijöistätärkeimpiä ovat ikääntyminen, liikapaino, niveleen kohdistuvat vammat ja ruumiillisentyön aiheuttama liikarasitus. Perinnöllisten tekijöiden osuus on myös merkittävä.Ruston kollageenien rakennevirheiden tiedetään altistavan nivelrikolle.
|
|
| 2. |
- Jokila, Suvi, et al.
(författare)
-
Vastuuta ja vapautta: Kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden uudelleen muotoutuva opiskeluarki covid-19- pandemian alussa
- 2023
-
Ingår i: Kasvatus. - : Kasvatus. - 0022-927X .- 2737-0658. ; 54, s. 74-87
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Tässä artikkelissa tarkastelemme kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia opiskeluarjen rakentumisesta yliopistotilojen sulkeuduttua covid-19-pandemian myötä keväällä 2020. Koronapandemian alkuajan opiskeluarkea lähestytään sosiomateriaalisesta näkökulmasta tarkastellen opiskeluarjen kietoumia. Tutkimuksen aineistona oli keväällä 2020 tuotetut (n=33) suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien kansainvälisten maisterivaiheen opiskelijoiden haastattelut, joita analysoitiin käsitekarttoja hyödyntämällä. Opiskeluarjessa painottui arjen ajallisuuden, materiaalisuuden ja tilallisuuden muutokset, jotka yhdessä muovasivat uudenlaisia opiskelun tila-aikakietoumia. Opiskeluarjen muutokset johtivat opiskelijoiden vastuun ja vapauden lisääntymiseen omien opintojen etenemisestä ja opiskeluarjesta. Koronapandemia toi esiin opiskeluarjen moninaiset ajalliset ja tilalliset todellisuudet.
|
|
| 3. |
- Kaarniranta, Kai, et al.
(författare)
-
Silmäpohjan rappeumatauti - vaikea ongelma lääkärille [Age-related macular degeneration--a difficult problem for the patient and for the ophthalmologist].
- 2003
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183 .- 2242-3281. ; 119:10, s. 935-942
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus länsimaissa. Yli 65-vuotiaista 10–20 % kärsii sen aiheuttamista keskeisen näköalueen korjaantumattomista häiriöistä. Väestön vanhetessa ikärappeuman esiintyvyys on lisääntynyt. Sairauden kliiniset ja histopatologiset muutokset tunnetaan hyvin, mutta etiologia on tuntematon, ehkäisystä on niukasti tietoa ja hoitovaihtoehdot ovat vähäiset. Silmänpohjan ikärappeumasta on muodostunut yksi vaikeimmista ongelmista silmälääkäreille ja oftalmologian tutkijoille.
|
|
| 4. |
|
|
| 5. |
- Koskela, Oskari, et al.
(författare)
-
Käsitemetaforan näkökulma pelimusiikin henkilökohtaiseen merkityksellisyyteen : [The perspective of conceptual metaphor on personal meaningfulness of game music]
- 2022
-
Ingår i: Musiikki. - : Suomen musiikkitieteellinen seura. - 2669-8625. ; 52:4, s. 46-84
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- The use of metaphors is prevalent when talking about music in everyday life as well as in more professional contexts. As such, the role of metaphors in describing and understanding music has been a topic for philosophical discussions and more recently also for empirical research. While most of the focus has traditionally been on the meaning of music, in this article we consider metaphors as related to the personal meaningfulness of music. More specifically, we investigate metaphoric expressions in personal narratives of fond game music memories, aiming to understand what the metaphors tell about the relationship between music and the listener. Following the theory of conceptual metaphor, we treat metaphors not as merely rhetorical figures of speech but as a pervasive feature of human meaning-making, that is, as related to the way we understand abstract things by conceptually mapping our understanding of concrete things. Our data is a set of 183 Finnish stories about personally meaningful memories with game music. We analysed the data in several steps, starting with the identification of metaphoric expressions and their source domains, followed by reducing them to their image schematic structures. Finally, we used the image schematic structures to organise the metaphors into 8 wider categories: Agency, Force, Spatial relations, Transfer, Mediator, Linkage, Tangible thing/object and Sensation. Besides presenting these categories as outlining different aspects of how the listeners’ conceptualise the personal meaningfulness of game music, we discuss the theory of conceptual metaphor as a viable approach for understanding musical experiences more generally.
|
|
| 6. |
|
|
| 7. |
|
|
| 8. |
|
|
| 9. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä
- 2014
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :24, s. 125-150
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä esiintyy paljon semanttisesti erityyppisiä verbejä. Artikkelissa ovat tutkimuskohteena sanallista kommunikaatiota ilmaisevat puhumis-, sanomis- ja kysymysverbit. Tutkimuksessa selvitetään kommunikaatioverbien puhua, huutaa, jutella, sanoa, kertoa, kysyä ja vastata käyttöä ja sitä, millaisissa lauseissa verbit esiintyvät. Keskiössä ovat kuitenkin verbien saamat täydennykset. Suomenoppijat käyttävät verbien yhteydessä yhtäältä objektina olevia lausetäydennyksiä, alisteisia kysymyslauseita ja että-sivulauseita, toisaalta sijamuotoisia adverbiaalitäydennyksiä. Allatiiviset ja ablatiiviset adverbiaalitäydennykset ilmaisevat kommunikaatioverbin viestin vastaanottajan, joka on elollinen ja inhimillinen. Kommunikaatioverbin sisältämissä lauseissa esitetään toisinaan myös viestin aihe, jolloin täydennyksen sijamuotona on elatiivi. Sijamuotoisen täydennyksen kohdalla on tarkasteltu, onko se kohdekielenmukainen vai -vastainen. Tutkimus sisältää myös katsauksen kommunikaatioverbien tempuksiin, moduksiin ja pääluokkiin. Lisäksi tarkastellaan verbien A- ja MA-infinitiivimuotoja lauseen pääverbin yhteydessä.
|
|
| 10. |
|
|
