| 1. |
|
|
| 2. |
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä
- 2014
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :24, s. 125-150
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä esiintyy paljon semanttisesti erityyppisiä verbejä. Artikkelissa ovat tutkimuskohteena sanallista kommunikaatiota ilmaisevat puhumis-, sanomis- ja kysymysverbit. Tutkimuksessa selvitetään kommunikaatioverbien puhua, huutaa, jutella, sanoa, kertoa, kysyä ja vastata käyttöä ja sitä, millaisissa lauseissa verbit esiintyvät. Keskiössä ovat kuitenkin verbien saamat täydennykset. Suomenoppijat käyttävät verbien yhteydessä yhtäältä objektina olevia lausetäydennyksiä, alisteisia kysymyslauseita ja että-sivulauseita, toisaalta sijamuotoisia adverbiaalitäydennyksiä. Allatiiviset ja ablatiiviset adverbiaalitäydennykset ilmaisevat kommunikaatioverbin viestin vastaanottajan, joka on elollinen ja inhimillinen. Kommunikaatioverbin sisältämissä lauseissa esitetään toisinaan myös viestin aihe, jolloin täydennyksen sijamuotona on elatiivi. Sijamuotoisen täydennyksen kohdalla on tarkasteltu, onko se kohdekielenmukainen vai -vastainen. Tutkimus sisältää myös katsauksen kommunikaatioverbien tempuksiin, moduksiin ja pääluokkiin. Lisäksi tarkastellaan verbien A- ja MA-infinitiivimuotoja lauseen pääverbin yhteydessä.
|
|
| 5. |
|
|
| 6. |
|
|
| 7. |
- Määttä, Tuija, 1957-
(författare)
-
Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin : [The influence of vocabulary in teaching material on texts written by Swedish-speaking beginners-level learners of Finnish]
- 2012
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Estonian Association for Applied Linguistics. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :22, s. 188-218
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Artikkelissa pohditaan oppikirjan sanaston mahdollista vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin. Tutkimus on korpuspohjainen ja sisältää kaksi korpusta: suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten korpuksen ja oppikirjan viiden kappaleen sanastojen korpuksen. Suomenoppijoiden korpus kuuluu osana Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen. Molempien korpusten sanat ovat siinä muodossa kuin ne ovat esiintyneet alkuperäisissä lähteissä. Tutkimusmetodi on komparatiivinen ja kvantitatiivinen. Vertaamalla yhtäältä oppijoiden käyttämiä, toisaalta oppikirjassa esiintyviä sanoja ja sanamuotoja toisiinsa tarkastellaan, missä määrin oppijat ovat hyödyntäneet oppikirjaa. Mikäli samoja sanoja ja muotoja on löydettävissä, kyseessä voi olla oppikirjan vaikutus oppijoiden kieleen. Artikkelissa tarkastellaan myös eri sanaluokkien esiintymistä tuotoksissa ja oppikirjassa. Lisäksi kartoitetaan oppijoiden tuotoksissaan käyttämien sanojen yleisyyttä ja esiintymistiheyttä.
|
|
| 8. |
|
|
| 9. |
- Määttä, Tuija
(författare)
-
Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä : [The functions of the local cases in texts written by Swedish-speaking beginners-level learners of Finnish]
- 2013
-
Ingår i: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. - Tallinn : Tallinn universitet. - 1736-9290 .- 2228-3854. ; :23, s. 238-264
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Artikkeli käsittelee ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen esiintymistä ja käyttöä eri funktioissa. Tutkimus on korpuspohjainen. Aineistosta erottuu neljä funktioryhmää: paikka, aika, rektioverbit ja muut. Ryhmään muut on sijoitettu toisistaan hyvin poikkeavia funktioryhmiä, joihin kuuluu vain muutamia tapauksia. Artikkelissa tarkastellaan lisäksi, miten norminmukaisia ja norminvastaisia paikallissijaisia saneita esiintyy eri funktioissa ja pohditaan syitä norminvastaisten paikallissijojen käyttöihin. Tulokset osoittavat, että oppijat kykenevät hyvin valitsemaan eri funktioihin sopivan paikallissijan. Norminvastaisissa tapauksissa on useimmiten kyse väärän paikallissijan valinnasta. Oppijat hahmottavat tekemisen suunnan mutta tilan ulkoisuus tai sisäisyys ei ole kaikissa konteksteissa selvä. Suurin osa paikallissijaisista saneista on konkreettisen paikan funktiossa, ja tavallisimmat sijat ovat inessiivi ja illatiivi. Myös adessiiviset ajanilmaukset, allatiivisen ja elatiivisen täydennyksen vaativat rektioverbit ja omistuslauseet ovat taajaan esiintyviä.
|
|
| 10. |
- Määttä, Tuija
(författare)
-
Roolipeli suomi toisena tai vieraana kielenä -opetuksessa
- 2007
-
Ingår i: III Kansainvälinen VIRSU-konferenssi 19.-20. tammikuuta 2007 Joensuussa.
-
Konferensbidrag (övrigt vetenskapligt/konstnärligt)abstract
- Vuonna 2004 aloitti toimintansa hanke FinNet. Network for teachers of Finnish as a second or foreign Language (www.projects.itek.norut.no/finnet). Tähän kolmen pohjoismaan väliseen yhteishankkeeseen osallistuu henkilöitä seuraavilta tahoilta: Norjasta Tromssasta atk-tutkimusyksikkö Norut IT ja Tromssan lääninhallituksen koulutusosasto, Ruotsista Uumajan yliopiston suomen kielen jaos, Suomesta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (Kotkan ja Kouvolan toimipisteet) sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda apuvälineitä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa toimiville suomea toisena tai vieraana kielenä opettaville opettajille ja heidän oppilailleen. Hankkeessa on keskeisimpänä virtuaalinen online roolipeli, joka on nimeltään SanatOn. Roolipeli on rakennettu siten, että oppilas voi pelata sitä yksin tai useampien kanssa samanaikaisesti.Pelissä on selvä juoni ja lisäksi mysteerio, jonka ratkaistakseen oppilaan on pelattava koko peli. Peliin on sijoitettu eriasteisia kielitehtäviä ja minipelejä, joiden avulla oppilas pääsee etenemään pelissä. Roolipelin kautta oppilaat tutustutetaan suomen kielen eri osa-alueisiin ja samalla myös suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja tavalliseen arkipäivän elämään. Roolipelin yhteyteen on suunniteltu myös kielisalkku, johon oppilaat voivat kerätä tekemäänsä kieliaineistoa ja kirjata kielenoppimisensa edistymistä ja kehittymistä.Oppilaat, joille roolipeli on tässä vaiheessa tarkoitettu, ovat joko kveeni- tai ruotsinsuomalaistaustaisia ja heidän kielitaustansa ja kielelliset tarpeensa vaihtelevat suuresti. Roolipelin tarkoituksena on tukea perinteistä opetuspedagogiikkaa ja -menetelmiä ja stimuloida ja motivoida oppilaita käyttämään suomea vaihtelevissa. tilanteissa.Roolipelin lisäksi hankkeessa on luotu FinOpe-sivusto, joka on suomenopettajien kansainvälinen kohtaamispaikka. Sivustossa on mm. keskustelufoorumi, opetusvinkkejä, linkkikokoelma (www.finope.fi). Opettajille on kehitetty myös verkkokurssi, joka perehdyttää heitä käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan.
|
|
