| 1. |
|
|
| 2. |
- Arokoski, Jari, et al.
(författare)
-
Nivelrikon lääkehoito [Medical treatment of osteoarthritis]
- 2008
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183. ; 124, s. 1899--1907
-
Forskningsöversikt (refereegranskat)abstract
- teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin niiden haitat huomioiden. Ellei parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä saada riittävää tehoa nivelrikkokipuun tai niitä ei haittavaikutusten vuoksi ole mahdollista käyttää, kipua voidaan hoitaa opioideilla. Niveleen annettu glukokortikoidi- tai hyaluronaattihoito näyttää lievittävän nivelkipua. Glukosamiini saattaa helpottaa nivelrikon oireita, mutta luotettava tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu edelleen. Kehitteillä on nykyisiin vaikutusmekanismeihin tukeutuvia oireita lievittäviä lääkeaineita, mutta merkittävämpi ja haastavampi pitkän aikavälin tavoite on kehittää rustovaurioita hidastavia lääkkeitä. Potentiaalisia tautiprosessiin vaikuttavia lääkeaineita ovat mm. rustomatriksia hajottavien entsyymien estäjät, typpioksidisynteesin estäjät, sytokiinimodulaattorit ja PPAR-agonistit.
|
|
| 3. |
|
|
| 4. |
|
|
| 5. |
|
|
| 6. |
- Kere, J
(författare)
-
[Not Available]
- 2007
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183. ; 123:8, s. 864-6
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)
|
|
| 7. |
- Laakso, Markku, et al.
(författare)
-
Yksi, kaksi vai monta diabetesta?
- 2007
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183. ; 123:12, s. 1427-1427
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)
|
|
| 8. |
- Lammi, Mikko, 1961-, et al.
(författare)
-
Nivelrikon välittäjäaineet [Mediators of osteoarthritis]
- 2008
-
Ingår i: Duodecim. - 0012-7183. ; 124:16, s. 1876-1884
-
Forskningsöversikt (refereegranskat)abstract
- Normaalissa rustossa vallitsee tasapainotila kudosta tuottavien ja hajottavien prosessien kesken, mutta nivelrikossa painopiste siirtyy katabolian suuntaan. Nivelrikon etiologiaa ei tunneta, mutta sen syntyyn liittyy joukko tekijöitä, jotka johtavat väliaineen lisääntyneeseen hajoamiseen ja vähentyneeseen väliainetuotantoon, rustosolujen apoptoosiin, muutoksiin rustonalaisessa luussa ja nivelkalvon tulehdukseen. Nivelrikkoa välittävistä liukoisista tekijöistä ovat parhaiten tunnettuja tulehdusta moduloivat sytokiinit ja niiden aktivoimat tekijät, kuten metalloproteinaasit ja aggrekanaasit. Myös typpioksidin ja eikosanoidien yhteys nivelrikkoon on hyvin osoitettu. Viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet esiin myös monia uusia tekijöitä, joilla todennäköisesti on merkitystä nivelrikon patologiassa. Nämä löydökset antavat pohjaa uudenlaisille hoitostrategioille.
|
|
| 9. |
|
|
| 10. |
- Raheem, Olayinka, et al.
(författare)
-
Hartia-lantiodystrofioiden molekyyligenetiikka Suomessa
- 2006
-
Ingår i: Duodecim; lääketieteellinen aikakauskirja. - 0012-7183. ; 122:17, s. 2130-2136
-
Tidskriftsartikel (refereegranskat)abstract
- Hartia-lantiolihasdystrofia (limb girdle muscular dystrophy, LGMD) oli ennen kyseisen taudin geenien löytämistä käytetty diagnoosi potilasryhmälle, jolla ei ole todettu muuta tunnistettua dystrofiaa, kuten X-kromosomaalista Duchennen tai Beckerin lihasdystrofiaa, vallitsevasti periytyvää fasioskapulohumeraalista lihasdystrofiaa, distaalista myopatiaa tai synnynnäistä lihasdystrofiaa. Suomessa tämän ryhmän potilailla on usein ollut diagnoosina dystrophia musculorum progressiva NUD. Vuonna 1991 löydettiin ensimmäinen LGMD:tä aiheuttava geenivirhe, ja nykyään voidaan molekyyligeneettisesti eritellä 17 eri alalajia, eivätkä nämäkään kata kaikkia tapauksia. Joidenkin alalajien diagnoosi on ollut mahdollista tehdä proteiinipuutoksen osoittavalla immunohistokemiallisella biopsialeikkeen värjäyksellä, ja menetelmä on tarjolla maamme neuropatologian laboratorioissa. TAYS:aan perustetussa lihastautien erityisdiagnostiikan keskuksessa on mahdollista etsiä tämän ryhmän geeni- ja proteiinivirheitä DNA- ja Western blotting -menetelmin. Mutaatiot kalpaiini 3-, FKRP- (fukutin-related protein) ja alfasarkoglykaanigeeneissä näyttävät olevan tärkeimmät suomalaisessa väestössä.
|
|
